#kolumni
Kafka tuli taloon
Kotitaloni on valmistunut vuonna 1957. Silloin taloon rakennettiin vesikiertoinen keskuslämmitys, jonka polttoaineena käytettiin kivihiiltä. Insinööriksi valmistunut isäni esitteli henkseleitään paukutellen talonsa lämmitysjärjestelmää halkoja Porin-Mateissa polttaville kylän isännille.
Oikeus käyttää verkkoja
Mitä yhteistä on maanteillä, tietoliikenneverkoilla ja sähköverkoilla? Ne kaikki muodostavat laajalle ulottuvan verkoston ja ne kaikki on rakennettu helpottamaan ihmisten arkea. Niitä käytetään myös samaan tapaan. Kun haluan mennä kauppaan, poljen sinne maantietä pitkin polkupyörällä, kun haluan lähettää sähköpostia, avaan tietokoneen tai älypuhelimen ja kun haluan keittää kaurapuuroa, napsautan sähkölieden päälle.
Hervoton akkusalaatti
Vanha sähkökäyttöinen viimeistelyleikkurini sai viime keväänä kenkää. Kyllästyin raahaamaan johtokelaa pitkin pihaa ja selvittelemään viinimarjapensaiden ympärille hirttäytynyttä sähkökaapelia. Vaihdoin vihdoinkin akkukäyttöiseen laitteeseen.
Näkymättömät ystävät
"Vesi tulee hanasta, mutta mistä vesi hanaan – muna tulee kanasta, mutta mistä muna kanaan". M.A. Numminen todella hallitsee riimittelyn. Eikä ihme – hänhän on ammattimies. Mahtaako meikäläiseltä irrota mitään vastaavaa. Siispä kokeileman: "sähkö tulee piuhasta, mutta mistä sähkö piuhaan – lämpö tulee putkesta, mutta mistä lämpö…". Joopa joo. Ei mene putkeen samalla tavalla kuin mestarilla, vaikka sinnehän se kaukolämpö tietenkin survotaan.
Kolumni: Sähköjuna sen teki
Sähköjuna muutti elämäni reilut 50 vuotta sitten. Ei sellainen oikea sähköjuna, jolla matkustetaan töihin tai laskettelemaan Lappiin. Sitä paitsi oikeita sähköjunia ei Suomessa edes ollut 1960-luvun puolivälissä. Tässä tarinassa sähköjuna on ympyrää kiertävä leikkijuna. Niitä näkee yhä joulunaikaan kauppojen ikkunoissa tai mainoksissa, vaikka pikkupojat eivät sellaisia enää osaa mankua lahjaksi – eikä niitä enää juuri myydä lelukaupoissakaan.