Vinyyli pitää pintansa

Valtaosa musiikista nautitaan nykyään Spotifyn kaltaisten suoratoistopalvelujen kautta. Vinyylilevyillä on kuitenkin oma, pieni, mutta uskollinen yleisönsä.

Vinyylit ovat erityisesti monien äänentoistoon hyvin vakavasti suhtautuvien hifistien suosiossa. Heidän tyypillinen perustelunsa on, että vinyylilevyjen tuottama analoginen ääni on aidompi ja pehmeämpi kuin digitaalinen ääni – ja että ennen digiaikaa levytetty musiikki toistuu juuri sellaisena, miltä se on tarkoitettu kuulostavan.

Kokonaiselämykseen liittyvät oleellisesti myös LP-levyjen kannet, niiden kuvat, tiedot ja mahdolliset albumissa mukana olevat lehtiset ja lisämateriaalit.

Albumi on konkreettinen fyysinen esine, jota voi pidellä käsissään; se on muistuma ajalta, jolloin musiikki ei ollutkaan vain nollia ja ykkösiä bittiavaruudessa.

 

Yamaha VINYL500 toimii langattomasti.
 

Vanhempia ja nuorempia nuoria

Vinyylien ystävissä on esimerkiksi 60- ja 70-luvun nuoria, jotka ovat kasvaneet yhdessä LP-levyjen (Long Play eli pitkätoisto) kanssa.

Joukkoon on kuitenkin astunut myös tämän päivän nuoria, jotka ovat löytäneet outoja pyöreitä esineitä vanhempiensa komeroista ja ryhtyneet selvittämään niiden salaisuutta.

Vanhempien tai isovanhempien LP-levykokoelma voi olla myös arvokas muisto; kertoohan se juuri heidän musiikkimaustaan ja maailmasta, jossa he ovat eläneet.

Viime aikoina myös koronan poikkeusolot ovat saattaneet lisätä kiinnostusta vinyylilevyjä kohtaan. Aikaa vietetään entistä enemmän kotona ja sinne kaivataan jotain uutta tai jotain uutta vanhaa piristystä.

Monessa perheessä levyjä on säilynyt, mutta levysoittimet – ja soittamiseen tarvittavat muut laitteet; vahvistimet ja kaiuttimet – ovat kuitenkin jo kadonneet.

Hätä ei ole onneksi ollenkaan tuon näköinen. Tarvittavia laitteita valmistetaan nykyäänkin ja tarjolla on osin myös uusia mahdollisuuksia.

 

Klassikko: levysoitin, vahvistin ja kaiuttimet

Klassisessa mallissa – jos asiat tehdään samoin kuin siihen aikaan, kun isä LP-levyn osti – vinyylilevyjä soitetaan levysoittimen, vahvistimen sekä kaiuttimien avulla.

Jos setti rakennetaan tällä tavalla, niin vaihtoehtoja on nykyäänkin lukemattomia.

Myyntipäällikkö Toni Kiekkinen Gigantista arvioi, että tavallista kuluttaja tyydyttävä peruskattaus kustantaa noin 800–1000 euroa, parilla tonnilla päästään jo varsin laadukkaaseen lopputulokseen.

– Tuhannen euron hintaluokassa kokonaisuuksia on paljon tarjolla esimerkiksi Sonylla ja Yamahalla.

 

Sonyn tarjontaan kuuluu esimerkiksi PS HX 500 -levysoitin.
 

Hifisti panostaa levysoittimeen

Levysoitinasiantuntija Jari Råback Hifistudiosta suosittelee puolestaan kahden tonnin kokonaisuutta, missä levysoitin maksaisi noin tuhat euroa.

– Mikäli järjestelmän alkupää ei ole kunnossa, niin äänenlaatua ei saa enää kuntoon hyvällä vahvistimella ja kaiuttimella.

Råback kuvailee, että hyvässä levysoittimessa on muun muassa ”tukeva äänivarsi ja laakerinvälykset ja resonanssit hallussa”. Hyvässä vahvistimessa on toteutettu kunnolla esimerkiksi levysoittimen vaatima esivahvistus. Kaiuttimet kannattaa valita tilan mukaan, mikäli pieneen huoneeseen valitsee liian suuret kaiuttimet, bassoäänet tuottavat ongelmia.

Hän mainitsee esimerkkitapauksena Rega Planar 3 -levysoittimen, Marantz 6007 -vahvistimen sekä Dali Oberon -kaiuttimien muodostaman kokonaisuuden.

 

Rega Planar 3 on hifistien suosiossa.
 

Bluetoothilla kevyemmin

Råback kertoo edustavansa old school -koulukuntaa eli suosivansa vanhaa rautaa ja johtoja.

Kiekkinen nostaa esiin myös johdottoman ja kevyemmän tavan rakentaa stereojärjestelmä:

– Tällöin käytetään vinyylilevysoitinta, missä on bluetooth-ominaisuus sekä bluetooth-kaiuttimia, joissa on itsessään mukana vahvistin – eli kyseessä on aktiivikaiutin. Klassiseen malliin verrattuna järjestelmästä jää siis pois erillinen vahvistin.

Halvimmat bluetooth-kaiuttimet maksavat vain kymmenisen euroa. Aktiivikaiuttimen laatuun kannattaa tietenkin panostaa huomattavasti enemmän.

– Lopulta, jos tavoitteena on ”levysoittimen, vahvistimen ja kaiuttimen noin tuhannen euron perustaso” – myös levysoittimen ja aktiivikaiuttimen yhdistelmän hinta kipuaa ehkä lähelle tuhatta euroa, Kiekkinen toteaa.

Bluetoothin suuri etu on tietenkin helppo yhdistettävyys. Laadukas aktiivikaiutin – ja ylipäätään laadukas vahvistin – on hyvä valinta, mikäli samaa vahvistinta hyödyntää useampi laite, vinyylisoittimen lisäksi vaikkapa pelikonsoli, tietokone ja televisio.

Vinyylilevysoittimen saa yhdistettyä myös kotiteatteriin, 5.1 tai 7.2 -kaiutinjärjestelmään. (5 kaiutinta ja bassokaiutin tai 7 kaiutinta ja kaksi bassokaiutinta).

 

Vanhat laitteet käyttöön

Mikäli kotoa löytyy vanhasta stereojärjestelmästä edes osasia, niin nekin kannattaa usein hyödyntää. Vanhat veteraanit saadaan liitettyä tavalla tai toisella mukaan kokonaisuuteen. Vanha tekniikka saattaa olla laadultaankin yllättävän korkealaatuista – ei tosin aina.

Vanhaa tekniikkaa voi tietenkin hankkia myös lisää, vaikkapa osto- ja myyntiliikkeistä tai netin myyntipalstoilta.

– Jos laite on ollut pitkään varastossa, niin se kannattaa sähköturvallisuussyistä viedä ennen käytön aloittamista huoltoon tarkistettavaksi, Råback vinkkaa.

Markkinoilla on myös hyvin huokeita, noin sadan euron hintaisia uusia levysoittimia, joissa on sisään rakennettu vahvistin ja kaiutin. Laitteet ovat usein kannettavia ja ne on muotoiltu retrotyyliin. Jari Råback suhtautuu niihin hyvin kielteisesti.

– Laitteet pilaavat helposti vinyylit ja niiden äänentoisto on todella huono, hän linjaa.
 

Vinyyli-innostus näkyy levykaupassa

Kuopiolaislähtöinen Levykauppa ÄX on Suomen suurin uusien ja käytettyjen vinyylilevyjen myyjä. Ketjulla on myös omaa levytuotantoa.

Toimitusjohtaja Jyri Lipposen mukaan vinyyli-ilmiö näkyy myymälöissä:

– Vinyylilevyjen myynti on kasvanut vuodessa kymmeniä prosentteja. Myös valinnan varaa riittää; levyjä on tarjolla enemmän kuin koskaan.

Lipposen mukaan lähes kaikki uudet LP-levyt ilmestyvät nykyään myös vinyyleinä. Monista vanhoista levyistä tehdään uudelleenjulkaisuja vinyylimuodossa. Erityisen vahva jalansija vinyyleillä on rokin, indien ja metallimusiikin parissa.

Jos on saanut vaikkapa perintönä vinyylikokoelman, jolle ei ole itsellä käyttöä, sitä kannattaa tarjota kauppaan.

– Mikäli kyseessä on isohko kokoelma 60–70–80-lukujen musiikkia, niin harvoin käy niin, että se olisi lähtökohtaisesti arvoton. Hyvin paljon riippuu kuitenkin siitä, minkä kuntoisia levyt ovat.

Lipposen mukaan kysyntää riittää hyvin kotimaisille levyille sekä rockin klassikoille kuten Beatles, Rolling Stones ja Led Zeppelin.

Hän ei halua koskaan antaa tarkkaa hinta-arviota näkemättä levyä.

– Yleisesti voi sanoa, että vanhojen vinyylien hinnat liikkuvat nollasta tuhanteen euroon.

 

Pidä levykokoelmasta huolta!

Suomalaiskodeissa on paljon vanhoja LP-levykokoelmia, jotka ovat jääneet lojumaan varaston nurkkaan. Levyillä saattaa olla arvoa, mikäli ne ovat hyvässä kunnossa. Huolimattomassa säilytyksessä levyt ja niiden kannet vaurioituvat helposti.

Muista ainakin, että:

– LP-levyt ovat herkkiä naarmuuntumaan. Käsittele niitä varovasti, älä koske esimerkiksi vinyylin pintaan. Tartu levyyn otteella, missä peukalo on levyn pahvisella keskiöllä ja muut sormet levyn ulkoreunalla.
– Säilytä LP-levyjä paikassa, missä ei ole kosteutta eikä lämpötila vaihtele. Kosteus pilaa nopeasti albumien pahvikannet.
– Suora auringonvalo ja kuumuus vaurioittavat vinyylejä.
– Säilytä LP-levyjä pystyasennossa. Älä pinoa niitä päälletysten, jotta niihin ei kohdistu painoa.
– Suojaa levyt pölyltä – erityisesti remonteissa. Vinyylin uriin joutuvat roskat tekevät nopeasti pahaa jälkeä.

 

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Yamaha, SONY, JJ Gifi Oy ja Ilari Välimäki