Suomalaiset muita pohjoismaalaisia sopuisampia naapureita

Suomalaiset arvostavat naapurisopua ja osoittavat suurta ymmärrystä naapuripihoilla tapahtuvalle ajanvietolle. Nämä asiat käyvät ilmi Husqvarnan tuoreesta Garden Harmony -kyselytutkimuksesta, jossa 4220 pohjoismaalaista puutarhanomistajaa Tanskasta, Ruotsista, Norjasta ja Suomesta pyydettiin kuvaamaan heidän asenteitaan naapureita ja naapuruutta kohtaan. Suomessa kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä oli 1055.

– Tutkimuksen valossa suomalaista puutarhakäyttäytymistä kuvastaa lähtökohtaisesti naapurit huomioiva vuorovaikutus, johon kuuluu muita pohjoismaalaisia huolettomampi asenne pieniin epäkohtiin, sanoo Husqvarnan markkinointispesialisti Nora Ylilammi.

Suomalaiset osoittavat ymmärrystä ja huomaavaisuutta

Peräti 64 % suomalaisista vastaajista ei ole koskaan kokenut puutarhaan liittyviä erimielisyyksiä naapurinsa kanssa. Jopa 66 % suomalaisista vastaajista sanoo käyttävänsä äänekkäitä koneita ainoastaan päiväsaikaan, kun pohjoismaista häntäpäätä tässä suhteessa pitävällä Ruotsilla vastaava luku oli 45 %.

Jos puutarhassa järjestettävät juhlat sijoittuvat ilta-aikaan, noin puolet huomioi naapureitaan joko paljon tai hyvin paljon. Niin ikään kyselyyn vastanneista vanhemmista peräti 72 % ottaa lastensa pihaleikkien aikana vähintään jossain määrin naapurinsa huomioon.

Suomalaiset osoittavat puutarha- ja naapurustoetiketin osalta huomattavaa ymmärrystä naapureidensa toimille. Vastaajista 70 % pitää naapurin illalla tapahtuvaa ruohonleikkuuta ongelmattomana. Tämä eroaa selvästi muista pohjoismaalaisista vastaajista.

Esimerkiksi tanskalaisista vain puolet on valmis sietämään iltoihin sijoittuvaa ruohonleikkuuta. Kovaäänisten koneiden käyttö häiritsee suomalaisia vähiten, samoin kuin naapureiden juhlinta puutarhassa. Suomella on myös isoin osuus niistä vastaajista, joita ei ärsytä mikään naapurin puutarhakäyttäytymisessä. Mikäli erimielisyyksiä esiintyy, ne liittyvät ennen kaikkea naapurin lemmikkeihin, joiden aiheuttamaa melua tai asioimista omassa puutarhassa ei katsota hyvällä.

Valtteina naapurisopu ja vaatimattomuus

Suomalainen pitkäpinnaisuus leimaakin selvästi sitä, kuinka tiukasti naapurin käyttäytymiseen ja mahdollisiin epäkohtiin reagoidaan. Pohjoismaisena huipputuloksena jopa 44 % vastaajista katsoo, etteivät heidän naapurinsa olleet koskaan käyttäytyneet liian äänekkäästi sopimattomaan aikaan.

Mahdollisten erimielisyyksien ilmetessä suomalaiset myös huomauttavat asiasta naapurilleen muita harvemmin, jopa silloin kun sama asia tapahtuu toistamiseen. Keskeiseksi syyksi nostetaan 61 %:n osuudella naapurikiistojen välttely, muiden syiden tullessa kaukana perässä.  

Suomalaisena poikkeuspiirteenä nousee esille myös se, että siinä missä muualla Pohjoismaissa annetaan hyvän naapurin piirteitä selvitettäessä erityistä arvoa aidan yli tapahtuvalle juttelulle, pidetään Suomessa tärkeimpänä tekijänä ystävyyden mahdollisuutta.

Suomalaiset ovat myös verrokkejaan valmiimpia arvioimaan kanssaihmisensä kaiken kaikkiaan hyviksi naapureiksi, vaikka täydellisyyteen ei yllettäisikään. Vastaavasti omaa käytöstä naapurina ollaan valmiita tarkastelemaan muita kriittisemmin; ainoastaan kymmenesosa suomalaisista vastaajista arvioi itsensä unelmanaapuriksi, mikä oli selvästi Pohjoismaiden pienin lukema.  

Turhia meluärsytyksiä vähentävät myös akkukäyttöisiin ruohonleikkureihin, pensasleikkureihin, trimmereihin ja muihin akkukäyttöisiin puutarhakoneisiin siirtyminen. Sähköiset puutarhavälineet eivät häiritse naapureita polttomoottoristen tapaan. Ne ovat tuoneet koti- ja mökkipihoille kaivattua hiljaisuutta ja rauhaa.