Sienestys antaa oivaltamisen riemua ja koko kehon hyvinvointia: Sinne missä sienet kasvavat

Sienestys antaa oivaltamisen riemua ja koko kehon hyvinvointia: Sinne missä sienet kasvavat

20.09.2022

Jokainen vähänkin aloitteleva sienestäjä tarvitsisi suonenjokelaisen Kirsti Eskelisen oppaaksi sienten kiehtovaan maailmaan ja antautumaan elämyksille, joita sienimetsä tarjoaa jopa jouluun asti. Myönteinen ”sienihulluus” voi koukuttaa juuri sinut iloisella tavalla.

Sienet eivät ole vain sieniä vaan mielikuvituksella niistä ja niiden elinympäristöstä saa loihdittua vaikka mitä. Kirsti Eskelinen näkee sienet persoonia kutkuttaviksi tarinoiksi ja kirjaksi asti.

Eskelisen kolmas sienikirja Ryppynaama ja punainen viettelijä on vähän erilainen sienikirja. Se ei ole varsinaisesti tunnistusopas, sillä kirjassa on sienikuvausten lisäksi kosolti tositarinoita sienistä ja sienestämisestä.

 

Sinne missä sienet kasvavat

Jos et ole koskaan ollut sienestämässä, niin se kannattaa aloittaa nyt. Myöhäistä se ei ole joulukuussakaan, sillä Kirsti Eskelinen sanoo sienestyskauden kestävän valoisasta keväästä aina talveen asti ja senkin jälkeen voi onnekkaasti vielä löytää näitä metsän aarteita, erilaisia sienilajeja.

– Tuttujen kantarellien, herkkutattien ja suppilovahverojen lisäksi luonnon siimeksessä on ainutlaatuisen upeita, terveellisiä ja ilmaisia herkkuja, jotka vain odottavat poimijaansa.

Aloittelijan on hänen mukaansa hyvä ottaa mukaan kaveri, joka tunnistaa edes vähän sieniä. Toki upeita sienioppaita on tarjolla ja kiitos nykytekniikan, kuvia voi verrata metsässä kasvaviin sieniin kätevästi.

Pieniä hidasteitakin voi metsässä kohdata eli hyttysiä ja hirvikärpäsiä. Jotta sienestäminen ei menisi vain ”kiusankappaleiden” läiskimiseksi, on hyvä ja suojaava vaatetus tärkeää päätä myöten. Eskelinen käyttää sienestäessä kumisaappaita, sillä maasto voi olla paikoin varsin kosteaa, märkääkin.

– Myös sienien käsittelyyn ja puhdistamiseen tarvittava värikäs sieniveitsi on hyvä ottaa mukaan – ja sienikori. Toki sankoonkin voi sieniä laittaa, mutta esimerkiksi muovipussissa kuljetettuna saattaa saada mukaansa sienisoosin. Osa sienistä hajoaa nimittäin helposti.

– Sienien puhdistus ja perkaus on kätevää tehdä jo metsässä. Biotuotteena sienien hajoaminen on taattua ja koriin saa näin enemmän juuri sitä syötävää sienen osiota.

 


Suonenjokelainen Kirsti Eskelinen on sieni- marja- ja yrttineuvoja sekä keruutuotetarkastaja. Hänet on palkittu useissa reseptikilpailuissa. Ainekset innovatiiviseen kokkailuun hän saa puutarhastaan ja lähimetsistä.

 

Rakkaudesta lajiin

Kirsti Eskelinen sanoo, että metsä on kokonaisuudessaan ihmisen keholle ja mielelle valtavan voimistava aarreaitta. Marjat, yrtit ja ne – sienet ovat lähellä Eskelisen sydäntä.

– Metsään ja sen antimiin ei voi kyllästyä. Uutta voi oppia koko ajan ja harrastajien kanssa voi vaihtaa myös tietotaitoa. Olen myös opastanut lukuisia ryhmiä ja autan myös täällä kotikulmilla sienien tunnistuksessa.

Mikä sienissä sitten kiehtoo?

Kirsti Eskelistä on jo lapsesta lähtien kiinnostanut sienien värit, muodot ja tuoksut. Sienissä on persoonalliset makuvivahteet ja Eskelinen kannustaakin kokeilemaan erilaisia makuja sellaisenaan sekoittamatta niitä ensin.

– Pannulla kannattaa paistaa voissa tai voi-öljyseoksessa pieni määrä sieniä lisäämättä edes suolaa. Sienen oma hienoinen maku tulee näin esille, ja sieni jää paremmin mieleen.

On tärkeää muistaa, että sieniä ei suositella syötävän raakana.

 

Kantarellista haperoihin

Sienilajit ovat kiehtovia ja moninaisia.

– Jo kesäkuun lopusta myöhäiseen syksyyn voi löytää huippusuosittua kantarellia. Heinäkuun alusta elokuun loppuun ja jopa syyskuulle voi kerätä herkullisia haperoita, tatteja ja vaaleaa orakasta. Elokuussa torvisienet ”marssivat” näkösälle, samoin lampaankäävät. Myös suosikkisieneksi nousseen suppilovahveron usein jo elokuussa alkanut satokausi jatkuu marraskuun loppuun. Syötävistä lajeista talvijuurekas on viimeisiä lajeja. Sitä löytää myöhäisestä syksystä maaliskuulle saakka.

Säät kokonaisuudessaan vaikuttavat metsän sienisatoon.

Kirsti Eskelinen kannustaa olemaan rohkea vähemmän poimittujen haperoiden maistaja.

Haperoiden valtakunnasta saa ihania makuelämyksiä ja joidenkin haperolajien pieni kirpeys lähtee pois kiehauttamalla ne ensin.

– Sienet sopivat mihin tahansa ruokaan ja esimerkiksi lapset eivät voi vastustaa pehmeän täyteläisiä sienilettuja, joissa sienien rakenne on ensin hienonnettu. Myös sämpylöihin ja leipiin sienet sopivat mainiosti ja tietenkin piirakoihin ja keittoihin, melkeinpä mihin tahansa sieniruokaan. Jollain saattaa olla mielikuva kalsean limaisesta ja nieluun valahtavasta kalvakasta purkkisienestä. Ei pidä lannistua.

– Sieniruoan valmistaminen on antoisaa ja makuelämys on ihka erilainen purkitettuun sienisäilykkeeseen verrattuna.

– Ihan vastustamatonta voi olla esimerkiksi juuri uunista tullut korvasienikorvapuusti ja saa sienistä jopa perunalastua maistuvampiakin lastuja. Nyt kun ruoan hinta on kokonaisuudessaan noussut, tarjoaa luonnon aarreaitta ilmaisherkkuja.

 

Koko perheen sieniretki

– Oma lapsuuteni on täynnä ihania muistoja metsistä. Toivoisin, että myös kaupunkialueilta lähdettäisiin nauttimaan metsästä ja hakemaan elämyksiä ja luomua lähiruokaa. Yhdessäolo luo muistoja, kokemuksia ja perinnetietoa on tärkeää siirtää uusille sukupolville.

Metsä on myös paikka, jossa puhelin toimii korkeintaan paikantimena ja on apuna sienien tunnistamisessa – ja tietysti valokuvien ottamisessa. Myös luonnon arvostus ja kunnioitus on hyvä pitää elämänpolulla mielessä. Eikä potkita myrkyllisiäkään sieniä.

Kirsti Eskelinen sanoo, että sienistä löytyy valtavasti tutkittua tietoa ja voisiko sanoa – sienirihmaston juuret ovat jo tuhansissa vuosissa.

– Sienifilosofia on sitten rinnakkaisosa tätä saatavilla olevaa tutkimusta. Sienistä voisi puhua vaikka kuinka kauan.

 

Sieniä kuin sateella

Kirsi Eskelisen mukaan sienet ovat levinneet laajasti ympäri Suomea. Joillakin alueilla on kuitenkin erityispiirteitä. Lapissa esimerkiksi esiintyy muuta Suomea enemmän tuoksuvalmuskaa ja eteläisempi nokirousku ilahduttaa jo täällä Keski-Suomessakin.

– Ei ole mitenkään poikkeavaa, että jopa jouluaattona voi lähteä sienestämään. Säästä toki riippuen. Sieni on siitä ainutlaatuinen, että heti lumien sulettua ja lämpimän saapuessa se nostaa komeutensa esiin. Ja jos syksyn ensimmäisten pakkasten jälkeen kasvusää on vielä sienille suotuisa, sienisääsken toukista ei ole jälkeäkään.

 

Tapoja ja uutta ajattelua

Perinteitä vaalien ja uutta kokeillen voisi olla kiteytettynä Eskelisen yksi motoista sienien osalta.

– Suolasienet ovat monessa suvussa tuttuja ja perinteisiä herkkuja. Rouskuista haaparouskulta halutaan usein kuoria pintakalvo ja karvarousku parturoida. Se on tarpeetonta, mutta sallittakoon halukkaille. Suolattavia rouskuja tulee keittää viitisen minuuttia, kirpeimpiä karva- ja kangasrouskuja noin 10 minuuttia, jos haluaa miedompia sieniä. On monia rouskulajeja, joita ei tarvitse keittää, muun muassa hittisieneksi noussut sikurirousku ja nokirousku.

Kaikista tateista voi käyttää pilliosuuden silloin kun se on puhdas ja toukaton. Mustalakkisesta mustavahakkaasta kannattaa kuivata parempia ”perunalastuja” ja sikurirouskusta kielen vievää levitettä.

 

Kauneus koskettaa

Kirsti Eskelinen palaa vielä mielikuviin ja elämyksellisyyteen, jonka toivoo koskettavan jokaista sieniretkellä.

– Ehkä se on jokin taianomaisuus; auringon säteet raikkaassa metsässä.  Oranssi rypäs sieniä hiukan piilossa tai vaikkapa suorastaan taiteellinen ryhmä hallavahakkaita – kuin ”kuuran ballerinoja” hienoisten lakkiensa kanssa tyylikkäänä ryhmänä.

”Hyviksien” joukosta voi löytää myös ne pahikset eli myrkkysienet, joihin ei pidä koskea.

– Kun luonnon ja sen antimien antaa päästä myös niin sanotusti iholle, niin kauneus ja luonnon ainutlaatuisuus koskettaa myös henkisesti. Fyysisesti sienestäminen on varsinaista koko kehon jumppaa. Sienet ovat innoittaneet klassikkosatujen kuvituksiin ja sienillä voi myös värjätä tekstiilejä.

 

SIENIEN KUIVATTAMINEN UUNISSA

Kerää kuivattavat sienet kuivalla säällä, älä huuhtele niitä. Pienet ja ohutmaltoiset sienet voi kuivata kokonaisina tai halkaistuina. Tatit, lampaankääpä ja vaaleaorakas leikataan noin puolen sentin viipaleiksi. Sienten paksut jalat leikataan poikki- tai pituussuunnassa viipaleiksi. Sienten tulee olla ritilän päällä ilmavasti. Lämpötilan tulee olla enintään 45 C, koska sienten rakenne kovettuu liian korkeissa lämpötiloissa. Kiertoilmauunissa kuivattaessa uunin suuluukku on hyvä pitää raollaan. Kuivumisen tulee tapahtua nopeasti ja yhtäjaksoisesti. Kuivien sienten tulee murtua kädessä rapsahtaen.

Kuivatut sienet säilytetään kannellisessa lasipurkissa tai muovirasiassa kuivassa, viileässä ja pimeässä. Kuivatut sienet voi myös murskata, jolloin ne vievät vähemmän tilaa. Merkitse rasiaan sienilaji ja pakkauspäivä. Tarkista välillä sienten rapeus ja kuivaa tarvittaessa lisää.

 

Lampaankääpälettuset

20 kpl
200 g lampaankääpää (tai muita sieniä)
4 dl maitoa tai kaurajuomaa
1 kananmuna
1 dl kaurahiutaleita
1 dl ohrajauhoja
1 1/4 dl vehnäjauhoa
1 tl yrttisuolaa
½ tl kurkkumaa
1 tl hunajaa
20 g voita sulatettuna

Paistamiseen: voita

Hienonna lampaankääpä teholeikkurissa hienoksi silpuksi. Kuumenna sienisilppua pannulla muutama minuutti, jotta enin neste haihtuu. Vatkaa kulhossa maito, muna, mausteet, jauhot ja sula rasva tasaiseksi taikinaksi. Lisää jäähtynyt sieniseos. Anna taikinan turvota noin ½ tuntia ennen paistamista. Kuumenna ohukaispannu ja paista letut rasvassa kauniin ruskeiksi. Tarjoa kurkku- tai kurpitsasalaatin tai puolukkahillon kanssa. Lampaankäävästä saat keltaisia lettuja, jota kurkuma korostaa.

 

 

Teksti: Liisa Kortelainen
Kuvat: Kirsti Eskelinen ja Martat

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#astettaalemmas #energiansäästö #energiatehokkuus #kotona #resepti #sähkönsäästö  

Nyt on entistä fiksumpaa säästää energiaa

Energiansäästö on aina järkevää, niin oman lompakon kuin ilmastonkin takia. Tänä syksynä sen merkitys korostuu entisestään.

#kotona #piha #testi  

Suuri puhallus

Lehtipuhallin, tuo melua ja tunteita herättävä laite ei olekaan maineensa veroinen melunaiheuttaja. Laitteiden sähköistyminen on poistanut tämän ikävän puolen ja akkukäyttöisiä laitteita löytyy myös ammattikäyttöön, kotipihoista puhumattaka...

#kotona #viihde-elektroniikka  

Syysalet saapuvat, aika vaihtaa isompaan?: 55-tuumainen TV edelleen suosituin

Vaikka tarjolla on 65–85 tuuman kuvaa, kotiin hankitaan eniten 55 tuuman malleja. Tuovatko syksyn alennusmyynnit muutoksen?

Katso myös nämä aihepiirit!

#astettaalemmas #energiansäästö #energiantuotanto #energiatehokkuus #energiavinkki #hiilijalanjälki #hyvinvointi #ilmastointi #ilmastonmuutos #kaukolämpö #kesämökki #kodinkone #kotona #laiteuutuudet #lämmitys #lämpö #osaaminen #piha #puutarha #pääsiäinen #resepti #sahkolasku #sisustus #sähkö #sähköasennukset #sähkögrilli #sähkönsiirto #sähkönsäästö #sähköpalo #sähkösavustin #sähköverkko #testi #tulevaisuus #turvallisuus #työ #valaistus #vapaalla #verkkopalvelu #viihde-elektroniikka