Sähköverkot ovat mahdollistaja ja edelläkävijä

Valvonnan tarkoituksena on pitää sähköverkkojen rakentamisen kustannukset kurissa ja vahtia asiakkailta kerättävien verkkopalvelumaksujen kohtuullisuutta. Valvonta kohdistuu myös verkkoyhtiöiden liiketoiminnan tuottoihin.

Järjestelmän tärkein tavoite on kuitenkin varmistaa suomalaisen sähkönjakelun toimitusvarmuus. Sähköverkkojen on kyettävä palvelemaan yhteiskuntaa kaikissa oloissa.

Sähkönjakelusta muodostettiin monopoli, kun sähkömarkkinat avattiin 1990-luvulla. Monopoleilla on kolkko maine. Paljon pääomia ja osaamista vaativalla toimialalla se on laadukkaan toiminnan tae, jossa tiukka valvonta takaa toiminnan tehokkuuden. Verkkopalvelut palvelevat jokaista ympäri maan. Häiriötön verkkopalvelu on myös elinkeinoelämän toiminnan edellytys ja tehostaja.

Voisiko sähkönjakelussa olla kilpailua?

Miksi sähkönjakelu ei voisi toimia kilpailluilla markkinoilla samalla tavalla kuin sähkönmyynti tai muut kilpaillut toimialat. Teoriassa kilpailu voitaisiin toteuttaa sähkönjakelussa. Asiaa on jopa tutkittu. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että pitkin Suomea risteilisi eri yhtiöiden rinnakkaisia sähköverkkoja, joiden kesken sähköä käyttävä asiakas tekisi valintansa.

Miksi sähkönjakelu on kuitenkin monopoli kaikkialla maailmassa? Siksi, koska tehokkaasti valvottu monopoli on sähkönkäyttäjien kannalta halvempi ratkaisu. Joskus monopoli on kansantalouden kannalta se edullisin tapa tuottaa palveluita, vaikka monopoleista ei kauheasti tykkäisikään. Edes taloustieteilijät eivät pistä tässä kohtaa hanttiin.

Sähkönjakelulle asetettu kovat odotukset

Yhteiskunta on asettanut suomalaiselle sähkönjakelulle kovat odotukset. Ensimmäisen kerran odotukset realisoituivat, kun tapaninpäivän myrsky lamaannutti sähköverkot monille alueilla viikoiksi vuonna 2011. Tämän jälkeen hallitus ja eduskunta päivittivät sähkömarkkinalain pikavauhdilla uuteen kuosiin kansalaispalautteen puristuksessa.

Tavoitteeksi asetettiin, että suomalaisista sähköverkoista on rakennettava säävarmat vuoteen 2028 mennessä. Päivitetyn lainsäädännön ja valvonnan avulla haluttiin varmistaa se, että vastaava tilanne ei enää koskaan toistuisi.

Viimeistään Valtteri-myrsky osoitti verkkopalveluyhtiöiden onnistuneen työssään. Tammikuinen myräkkä aiheutti minimaalisen määrän häiriöitä sähkönjakelussa asiakkaille.

Tästä huolimatta verkkopalveluyhtiöiden on jatkettava investointejaan ja pidettävä huolta toimintansa hyvästä tasosta. Koko maa ja maailma pyörii entistä enemmän sähkön sykkeellä ja syke sammuu, jos sähkönjakelun toiminta ei ole laadukasta.

Sähköverkot ovat mahdollistaja

Matkan varrella odotuksien kirjo on laventunut. On huomattu, että sähköverkot ovat monen asian mahdollistajia. Hyvin toimivia verkkoja tarvitaan esimerkiksi siihen, että kaikki kaukana käyttöpaikoista tuotettu päästötön sähkö saadaan kiikutettua asiakkaille.

Kun yhteiskunta sähköistyy, moninkertaistuu sähkönkäyttö: päästöjä aiheuttavat fossiiliset polttoaineet korvautuvat päästöttömällä sähköllä. Sähköverkkoja tarvitaan kasvavien sähkömäärien käsittelyyn eikä hiilineutraali Suomi toteudu ilman toimivia sähköverkkoja. Sähkö on kansakunnan sydän ja sähköverkot ovat kanavia, joita pitkin sydän pumppaa elämää yhteiskunnan jokaiseen kolkkaan.

Valvonta varmistaa tehokkuuden

Lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta asettavat tiukat taloudelliset reunaehdot sähköverkkoyhtiöille. Tämä on monopolien valvonnan perusajatus. Toisaalta valvontajärjestelmä määrittelee jokaiselle sähköverkon rakentamisessa tarvittavalle pultille ja johtokilometrille maksimihinnan, toisaalta järjestelmä kannustaa kustannustehokkuuteen. Tulostakin yhtiöt saavat tehdä, mutta viranomaisen asettamissa rajoissa.

Kaikki tämä tähtää siihen, että verkot saadaan hyvään iskuun säädetyssä ajassa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Monopolin suojissa ei asiakkailta voi kerätä mitä tahansa, vaikka siltä voi äkkiseltään tuntua.

Suuri yhteiskunnallinen tehtävä

Sähköverkoilla on siis suuri yhteiskunnallinen tehtävä. Tämä tuppaa usein unohtumaan. Sähkönjakelu on helppo häivyttää taustakohinaksi, jonka olemassaolo havaitaan vasta sitten, kun sähköä ei ole saatavilla.

Sähkönjakelussa selvästi kiinnostavin asia on hinta. Hinnassa suurimman huomion saavat hinnankorotukset. Elämisen kallistuminen potuttaa tietenkin aina, mutta verkkopalvelumaksujen kallistuminen potuttaa erityisen paljon. Ehkä juuri siksi, koska kaikki tietävät sähkönjakelun olevan monopolitoimintaa.

Investointeja valvotaan tiukasti

Viranomaisvalvonta ja lainsäädäntö pitävät kuitenkin huolen siitä, että verkkopalvelumaksuja ei voi korottaa miten huvittaa. Korotuksille on asetettu rajat. Lähtökohta on kuitenkin se, että säävarman sähköverkon investoinnit katetaan asiakkailta kerättävillä verkkopalvelumaksuilla.

Kun sähköverkoista rakennetaan säävarmoja, tarvitaan rahaa urakan alussa enemmän kuin urakan viimeisinä vuosina. Rahantarve voidaan laskea hyvinkin tarkkaan viranomaisten asettamien reunaehtojen perusteella. Jo nyt verkkopalvelumaksut on kääntyneet joillakin alueilla laskuun. Tämä johtuu siitä, että suuri osa työstä on tehty.

Tavoiteaikaa lykätty eteenpäin

Rahoituspaineita helpotti se, että säävarmuuden saavuttamisen tavoiteaikaa lykättiin vuodesta 2028 vuoteen 2036. Syynä oli se, että kaikki verkkoyhtiöt eivät olisi saavuttaneet tavoitetta kohtuullisin kustannuksin vuoteen 2028 mennessä.

Verkkopalvelumaksujen laskeminen ei ole kuitenkaan uutinen, joka aiheuttaa riemunkiljahduksia – monesti asia ei edes ylitä uutiskynnystä. Syynä saattaa olla viestintä tai viestinnän puutteet. Viestintää on myös kertominen verkkopalvelumaksujen hintojen korotuksista. Korotuksen voi tehdä kertarysäyksellä tai korotukset voi tiputella pienempinä palasina pidemmälle aikavälille. Entä miten pitäisi kertoa siitä, mitä vastinetta kallistuneet verkkopalvelumaksut asiakkaille tuottavat?

Mitä rahalla saa?

Sähköverkkojen tärkein tehtävä on olla olemassa: palvella kotien ja yritysten sähkönkäyttötarpeita 24/7. ”Toimin – olen siis olemassa” on lähes sama asia kuin filosofi René Descartesin lanseeraama ”Ajattelen – olen siis olemassa”.

Tämä on juuri sitä, mitä rahalla saa – sähköverkkojen olemassaoloa, joka insinöörien kielellä on yhtä kuin toimitusvarmuus. Ei kovin kiinnostava ilmaisu, vaikka hyvä toimitusvarmuus takaa sen, että päästöt vähenevät ja kansakunta voi laventaa sähkönkäyttöään.

Verkkopalvelumaksulla saa pienempiäkin asioita: marjat, sienet ja hirvipaistit eivät sula pakastimessa lumimyrskyn aikana ja sähköpatterit tai maalämmitysjärjestelmien pumput lämmittävät koteja häiriöttömästi kaikilla keleillä.

Kallista vai halpaa?

Onko suomalainen verkkopalvelu kallis vai halpa tuote? Saako rahalle hyvän vastineen vai onko se reilusti ylihinnoiteltua? Ainakin sähkökatkon aikana pakastimessa sulaneelle puolukkalitralle voi laskea hinnan. Mitä heikompi sähköverkon toimitusvarmuus on, sitä useammin pakastin sulaa – ja sitä enemmän verkkopalvelumaksulle saa vastinetta, jos pakastin ei sula milloinkaan.

Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset verkkopalvelumaksut ovat keskikastia. Verkkopalvelusta joutuu maksamaan selvästi Suomea enemmän mm. Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Norjassa ja Saksassa. Ruotsissa hinta on tällä hetkellä hitusen Suomea halvempi. Kreikassa hinta taas on selvästi halvempi. Hintavertailu ei kuitenkaan kerro mitään toimitusvarmuudesta.

Lue täältä miten yllättävät muutokset vaikeuttavat sähköverkkoinvestointeja.

Teksti: Petri Sallinen ja Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Lehtikuva