Hype, hypempi, tekoäly
03.06.2024
Tekoälyhypelle ei näytä loppua tulevankaan. Mutta kirkkaalle taivaalle on nyt valitettavasti nousemassa uhkaavia pilviä.
Nykyinen tekoälybuumi alkoi puolitoista vuotta sitten, kun OpenAI-ryhmä julkaisi ChatGPT-keskustelurobotin. Heti perään saapuivat tekoälyyn perustuvat kuvapalvelut, jotka matkivat uskottavasti tunnettujen taiteilijoiden tyylejä.
Sitten saapuivat apit, jotka kaunistelivat älypuhelimella otettuja omakuvia. Tekoäly saapui myös televisioihin ja loihti entistä tarkempaa teräväpiirtokuvaa.
Alkuvuoden CES-messuilla esiteltiin tekoälyllä varustetut kodinkoneet, kuten jääkaappi, joka tunnistaa sisällön ja ehdottaa reseptejä, jota aineksista voi kokata. Tosiajassa puhetta kääntävä appi taas auttaa matkaajaa selviämään vieraassa maassa.
Matkalla digitaaliseen utopiaan
Seuraavaksi robottikokki myös valmistaa ruuat, kuten 60-luvun piirretyssä Jetsons-sarjassa Rosie-robotti hoitaa futuperheen kokkauksen.
Sarjassa perheen pää menee lentoautolla töihin ja hoitaa työn videopuhelujen avulla. Kotia vahtiva robottikoira peilaa myös nykyaikaa tässä jo 60 vuotta sitten piirretyssä sarjassa.
Huimatkin tulevaisuusvisiot alkavat pian toteutua tekoälyn avulla. Taustalla toimii pari tusinaa korkean teknologian suuryritystä ja puolijohdevalmistajaa, jotka tähtäävät yhteensopiviin alustoihin yhdessä teollisuusyritysten kanssa.
Mistä energiaa tekoälylle?
Tekoälyhypen polttopisteessä on Nvidia-yhtiön kehittämät tekoälysirut ja palvelinkeskukset, jonne yritykset voivat parkeerata tekoälysovelluksensa kuten nykyisin kotisivuja tarjoaviin webbihotelleihin ja pilvipalveluihin.
Nvidian tekoälyfarmi tarjoaa huipputehokkaat työkalut, joiden varaan yritykset voivat rakentaa tekoälysovelluksia. Työkalujen käyttäjiä ovat jo tutut Microsoft, Google, Amazon, Apple, Meta ja Tesla -yhtiöt.
Valitettavasi tekoäly on varsinainen sähkösyöppö. Arvioidaan, että tekoälypalvelimien myötä maailman sähkönkulutus ja sähköverkkojen siirtokapasiteetti ryöstäytyvät käsistä, sillä niiden vuotuinen sähkönkulutus vastaa koko Intian energiatarvetta.
Kasvavia sähkötarpeita ei tällä hetkellä voida kattaa uusiutuvalla energialla. Tekoälyn myötä palvelinkeskusten ilmastopäästöt uhkaavatkin kasvaa maailmalla jopa miljardi tonnia vuosittain. Mistä saataisiin päästötöntä energiaa tekoälyhypen tarpeisiin?
Ongelmina valetieto ja väärennökset
Tekoälyllä tuotetun sisällön määrä on moninkertaistunut ja kasvaa edelleen. Samalla tekoälyn haitat ovat nousseet esiin. Tekoäly on altis hallusinoimaan eli se tuottaa joko vahingossa tai tarkoituksella väärää tietoa.
Tänä vuonna nettikäyttäjät ovat kohdanneet entistä aidomman näköiset tekoälyn avulla toteutetut huijaukset. Väärennökset, pankkivarkaudet, virukset ja tietoturvauhat vaanivat nyt kaikkialla sähköpostista hakukoneisiin ja nettisivuihin.
Arvioidaan, että suomalaiset ovat menettäneet jo satoja miljoonia euroja verkkohuijareille – ja tämä on vasta alkua, varoittavat tietoturvayhtiöt.
Tekoälyn ongelmat on kyllä tiedostettu ja Euroopan unioni on luonut raamit ensimmäisenä maailmassa sille, miten ja kuka saa käyttää tekoälyä. Harmittavasti sääntelyn toteutus odottaa vasta vuosien päässä.
Vaarana myös massatyöttömyys
Ympäristöhaitat, valetiedot ja huijaukset ovat vasta pintakuohuja. Maailman yritysjohtajista 41 prosenttia nimittäin uskoo tekoälyn vievän suuren osan työpaikoista viiden vuoden sisällä.
Tekoälyn avulla voidaan jo nyt tuottaa korkealaatuista tekstiä, kuvia, taidetta, videoita, musiikkia, puhetta sekä tieteellisiä tutkielmia. Katoavien ammattien tulilinjalla ovat uutistoimittajat, uutistenlukijat, säveltäjät, graafikot, kääntäjät, arkkitehdit, suunnittelijat, tutkijat, koodarit, lääkärit ja lakimiehet.
Robotaksien ja ihmisrobottien myötä myös taksinkuljettajat, varastotyöntekijät, hoivatyöntekijät, mekaanikot ja koneenkäyttäjät uhkaavat tulla tarpeettomiksi. Ihmisten huoli työstä ja toimeentulosta koskettaa pian meitä jokaista kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Tekoälyn laajamittaiset ongelmat alkavat kärjistyä seuraavan vuosikymmenen aikana. Avainasemassa on nyt se, miten kehittää tekoälyä niin, että myös ihmiselle löytyy paikka tulevassa maailmassa?
Mihin tekoäly suuntaa?Kuluttajatuotteiden sijasta kehitys painottuu nyt teollisuuteen ja tekoälyä hyödyntäviin yhteensopiviin pilvipalveluihin ja palvelimiin. Kuluttajaratkaisut rakentuvat myöhemmin tämän infrastruktuurin päälle. Murros tulee olemaan valtava ja haastaa meistä jokaisen. Haastena on tekoälymallien ja -sirujen nopea kehitys. Esimerkiksi vuoden kuluttua nykyinen GPT-4 kielimalli on jo vanhanaikainen, kun uusi GTP-5 vakioituu tekoälymalleihin. Ensi vuonna tekoäly osaa suorittaa monimutkaisempia tehtäviä ja toimii tehokkaana tiimikaverina, lupaa uutta tekoälymallia kehittävä OpenAI-ryhmä. Tekoälypakkaa sekoittavat myös siruvalmistajat Intel, AMD, Apple ja Samsung, jotka kehittävät nyt Nvidian haastavia tekoälysiruja. Toivottavasi kilpailun myötä tekoälystä tulee ekoäly, joka oppii tekemään elämästämme mukavampaa, vihreitä arvoja kunnioittaen, ja ratkaisee nykyiset epäkohdat? |
Teksti: Pekka Tolonen
Kuva: luotu tekoälyllä Image Creator
Kommentit
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!
Pelaa ja voita
Vastaa sähkövisaan tai täytä sähköinen ristikkomme. Visan vastaukset löydät lukemalla tämän uutispohjan juttuja. Uusi visa ja ristikko ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja on avoinna aina noin kaksi kuukautta ilmestymisen jälkeen.
#sähköauto #sähköinen liikenne
Myös raskas liikenne sähköistyy
Samalla kun sähköautojen osuus on kivunnut noin 10 prosenttiin autokannasta, on myös raskas liikenne sähköistymässä. Sähköbussit, sähköpakettiautot, sähkökuorma-autot ja sähkörekat ovat jo osa suomalaista henkilö- ja tavaraliikennettä.