Säävarma sähköverkko rakentuu pitkäjänteisesti – maakaapelointi näkyy jo asiakkaan arjessa

Energiaviraston tuoreiden tietojen mukaan viime vuoden alussa 87 prosenttia Suomen sähkönkäyttöpaikoista täyttää toimitusvarmuusvaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yli kolme miljoonaa kotia, mökkiä ja yritystä on suojassa sääilmiöiden aiheuttamilta pitkiltä katkoilta. Työtä riittää kuitenkin yhä, sillä noin puoli miljoonaa käyttöpaikkaa on vaatimusten ulkopuolella, ja suurin osa niistä sijaitsee haja-asutusalueilla.

– Työ säävarmuuden parantamiseksi aloitettiin 2014, jolloin laki velvoitti verkkoyhtiöt varautumaan paremmin myrskyihin ja lumikuormiin. Aluksi keskityttiin taajama-alueisiin, mutta nyt painopiste on haja-asutusalueiden verkoissa, kertoo Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.

Säävarmuutta voidaan parantaa monin tavoin, joista maakaapelointi on näkyvin ja merkittävin. Suomessa on jo satoja tuhansia kilometrejä maakaapeloitua jakeluverkkoa, ja urakka jatkuu vielä vuosia.

Vuosittain sähköverkkojen säävarmuuden parantamiseen investoidaan yhteensä noin 600 miljoonaa euroa, ja investointitahti pysyy lähes samana 2030-luvun alkuun saakka. Säävarmuuden lisäksi verkkoihin investoidaan sähköistymisen mahdollistamiseksi ja uuden sähköntuotannon ja kulutuksen liittämiseksi.

Kaikkia ilmajohtoja ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata kaapeleilla. Lehdon mukaan ilmajohtoja tarvitaan jatkossakin, erityisesti siellä, missä maaston rakenne tekee kaapeloinnista tarpeettoman kallista.

– Säävarmuus ei synny pelkästään maakaapelista, vaan monen toimenpiteen summana. Johtokatujen raivaukset, ilmajohtojen siirtäminen tienvarsille ja vianpaikannuksen ja vikojen korjaamisen tehostaminen ovat kaikki tärkeitä osia kokonaisuutta, Lehto sanoo.

Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.

Pitkät sähkökatkot ovat harvinaistuneet

Maakaapeloinnin ja muiden investointien vaikutus näkyy selvästi sähkönjakelun laadussa. Energiaviraston tilastot osoittavat, että vuodesta 2011 lähtien sähkönjakelun keskeytysten määrä ja kesto ovat laskeneet jyrkästi. Vuonna 2011 keskimääräinen keskeytysaika oli yli viisi tuntia vuodessa. Vuodesta 2016 alkaen se on pysynyt noin tunnissa. Myös keskeytysten lukumäärä on puolittunut.

– Nämä investoinnit ovat vähentäneet sähkökatkoja merkittävästi ja parantaneet toimitusvarmuutta etenkin siellä, missä ennen kärsittiin pitkiä keskeytyksiä, Lehto toteaa.

Lehto kuitenkin muistuttaa, että työtä on vielä tehtävänä. Vuoden 2024 lopun myrskyt osoittivat, että yksittäiset pitkät katkot ovat edelleen mahdollisia, erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Vaikka maakaapelointi vähentää huoltotarvetta ja tekee verkosta säävarman, sen rakentaminen ei ole kaikkialla kustannustehokasta. Kallioisessa maastossa kaapelointi on hidasta ja kallista, ja maakaapelien vikojen paikantaminen voi olla työläämpää kuin ilmajohdoissa.

– Tavoitteena ei ole sataprosenttinen kaapelointiaste, vaan järkevä yhdistelmä ratkaisuja. Jossain ilmajohto on paras ja edullisin vaihtoehto, toisaalla maakaapeli, Lehto summaa.

Säävarmuusinvestoinnit luovat kestävää sähköjärjestelmää

Sähköverkon kehittämiseen panostetaan valtakunnallisesti. Energiaviraston viime vuoden kehittämissuunnitelman mukaan jakeluverkkoyhtiöt investoivat verkkoihin vähintään 7,9 miljardia euroa vuoteen 2033 mennessä. Nämä kustannukset katetaan pitkälti verkkopalvelumaksuilla. Lehdon mukaan investoinnit ovat kuitenkin kannattaneet sekä toimitusvarmuuden että koko energiatalouden näkökulmasta.

– Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi ja Eurooppa joutui irtautumaan nopeasti venäläisestä tuontienergiasta, Suomen tilanne oli poikkeuksellisen hyvä. Meillä oli jo valmiiksi vahva ja modernisoitu sähköverkko, Lehto kertoo.

– Kun sähköistyminen kiihtyy ja fossiilisesta energiasta luovutaan, nämä toimitusvarmuusinvestoinnit osoittautuvat valtavaksi eduksi. Niiden ansiosta verkossa on myös enemmän kapasiteettia liittää uusia sähköautoja, lämpöpumppuja ja aurinkovoimaloita.

Säävarmat verkot ovat näin ollen keskeinen osa Suomen energiaomavaraisuutta ja kestävää sähköjärjestelmää. Samalla ne mahdollistavat sen, että tuotanto ja kulutus voivat kasvaa hallitusti myös muuttuvissa olosuhteissa.

– Verkon kehittäminen on kuin näkymätön infrastruktuurihanke. Sen vaikutus huomataan vasta, kun sähköt pysyvät päällä myös myrskyöinä, Lehto päättää.

 

Teksti: Emmi Ikonen
Kuvat: Lehtikuva Oyj ja Energiateollisuus ry