Saunassa mieli lepää

Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan sauna edistää hyvinvointiamme.

– Saunan kuumuudessa keho joutuu positiivisella tavalla stressireaktioon, saunan ulkopuolinen maailma unohtuu ja aistimme lähinnä vain sitä, miltä meistä sillä hetkellä tuntuu. Kun vapaa-aikammekin saattaa olla nykyään täynnä keskittymistä vaativaa tekemistä ja intensiivisiä harrastuksia, niin saunassa ei tarvitse ajatella mitään. Mieli rentoutuu; ahdistus ja aggressiot vähenevät.

Sauna lisää hyvinvointia myös vahvistamalla yhteisöllisyyttä. Saunaanhan mennään usein yhdessä muiden kanssa.

– Pelkkä kokemuksen jakaminen toisten kanssa – oli kysymys sitten saunasta tai vaikkapa konsertista – synnyttää jo itsessään yhteisöllisyyttä. Meille suomalaisille taitaa sopia myös se, että tunne yhteenkuuluvuudesta syntyy jo ilman, että tarvitsee puhua mitään.

Toisaalta sauna tarjoaa tietenkin hyvän ympäristön myös sanalliselle viestinnälle.

– Saunassa kaikki ovat tasa-arvoisia, alastomia ja läsnä. Saunan lauteilla on helppo puhua ja kuunnella, kohdata toinen ihminen aidosti. Olemme saunassa läsnä koko kehollamme, hyvin konkreettisesti.

Katri Saarikivi johtaa Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tutkimushanketta, jossa selvitetään empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja.

Saunominen voi vähentää dementiariskiä

THL:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat havainneet, että ahkera saunominen voi vähentää dementian riskiä.

Mekanismeja ei tunneta, mutta ne voivat liittyä esimerkiksi siihen, että saunominen voi vaikuttaa positiivisesti sydän- ja verisuoniterveyteen, joka vaikuttaa myös aivojen terveyteen.

– Toisaalta, kuten suomalaistutkimuksessakin viitataan, oma osuutensa saattaa olla myös saunomisen yleisillä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävillä vaikutuksilla. Esimerkiksi yksinäisyyden on todettu lisäävän dementian riskiä, Saarikivi huomauttaa.

Saunominen siirtyy sukupolvelta toiselle

Saunassa ovat muiden ihmisten lisäksi läsnä myös perinteet ja rutiinit, jotka tuovat elämään jatkuvuutta ja turvallisuutta.

Sauna on toiminut siirtymäriittinä arjesta juhlaan, jos ei muuten, niin työviikosta viikonloppuun. Agraarikulttuurissa saunassa jopa synnyttiin ja sen kautta lähdettiin myös viimeiselle matkalle.

Saunomiseen voi liittyä myös vaikkapa vilvoitteluhetki kylmässä järvessä tai lumihangessa, koko keholla aistittava yhteys luontoon.

Monella saattaa olla myös tärkeitä lapsuusmuistoja perheen yhteisistä mukavista saunahetkistä.

– Saunominen on selvästi kokemus, joka halutaan siirtää sukupolvelta toiselle.

Joulusauna taitaa olla nykyäänkin tärkeä siirtymäriitti. Esimerkiksi monessa lapsiperheessä joulusaunan jälkeen joulupukin odotus alkaa ihan tosissaan.

Jokaisella on oma saunansa

Sauna on tärkeä paikka myös aivotutkijalle itselleen.

– Käyn saunassa usein, mutta sitten en kuitenkaan malta olla siellä kovin pitkää aikaa kerrallaan, Saarikivi naurahtaa.

Jokaisella on oma merkityksensä saunalle. Heitäkin tietenkin on, joille sauna ei ole mitenkään tärkeä asia.

Vaikka se saattaa kuulostaa hieman kerettiläiseltä, meidän suomalaisten tapa saunoa ei ole välttämättä se ainoa oikea ja autuaaksitekevä.

– Myös monissa muissa maissa on mielenkiintoisia saunakulttuureita, Saarikivi huomauttaa. Hän kertoo tutustuneensa taannoin esimerkiksi latvialaiseen vihtamestarin ohjaamaan saunomiseen.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Shutterstock ja Aleksi Lumme