Verkkopalvelu, työtä kellon ympäri
12.10.2023
Viikonlopun ja alkuviikon myrskyt näyttivät sen, että investointeja sähköverkkoihin pitää jatkaa. Meillä onneksi sähköverkkoyhtiöissä ollaan hereillä ja kovaa fyysistä työtä tekevät ammattilaiset työskentelevät tarvittaessa kellon ympäri. Katkot korjataan aina, kellon ympäri, satoi tai paistoi. Näin toimii suomalainen verkkopalvelu.
Voimakkaatkaan sääilmiöt eivät yleensä yllätä sähköverkkoyhtiöitä. Yhtiöillä on käytössään nykyaikaiset sääpalvelut, joita seurataan jatkuvasti ja sään muutoksiin varaudutaan, jos tuleva sää näyttää vaarantavan sähkönjakelun toimivuutta. Palveluja ostetaan esimerkiksi Ilmatieteenlaitokselta ja palvelut sisältävät myös varoituksia tulevista sääilmiöistä.
Vaikka verkkopalveluyhtiöissä seurataan suursäätä, pitkänajan ennustuksia sekä lähiajan ennustuksia, saattavat sään muutokset yllättää. Sähkönjakelussa kuitenkin käynnistetään varautuminen, jos sääolosuhteet alkavat ennusteiden mukaan näyttää uhkaavilta.
Varauduttaessa varmistetaan, että vikoja korjaavia asentajia on saatavilla, jos säästä johtuvia katkoja alkaa esiintyä.
Ennusteita osattava tulkita
Sähkönjakeluyhtiöille ei riitä pelkkä perussäätietojen seuraaminen. Yhtiöt saavat käyttöönsä tarkempia, omaa aluettaan koskevia ennusteita, joita ammattilaiset osaavat tulkita. Pelkkä tuulen voimakkuus tai kesto ei aina aiheuta samanlaisia riskejä.
Ennakoitaessa kiinnitetään huomiota myös tuulen suuntaan, kestoon ja sateisuuteen sekä ympäristöolosuhteisiin ja tuulen puuskaisuuteen. Nämä osatekijät muodostavat verkkoalueella erilaisia vaikutuksia.
Oma vaikutuksensa vahinkoriskiin on myös sillä, ovatko puut lehdessä vai ei tai onko maa roudassa vai ei. Myös verkon sijainti maastossa vaikuttaa ja jopa vuorokauden aika. Varautumisaste määräytyy näiden kaikkien osatekijöiden summana.
Tietenkin myös verkon rakenne vaikuttaa riskiin. Kun verkko on pääosin maassa kuten kaupungeissa ja isommissa taajamissa, ovat riskit myrskyjen aiheuttamat riskit pieniä. Mitä pidempiä matkoja siirtoverkosto kulkee metsäisillä ja mäkisillä alueilla, sitä suuremmiksi häiriöriskit kasvavat.
Ennusteiden tulkintaosaaminen ja sen sovittaminen oman sähköverkon alueelle on yhtiöille tärkeää osaamista. Ylimitoitettu tai turha varautuminen vie varautujien motivaatiota ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Liian vähäinen varautuminen tuo taas ylimääräistä haittaa asiakkaille ja koko yhteiskunnalle. Siksi mahdollisimman hyvin paikkansapitävä ennakointi on ensiarvoisen tärkeää.
Verkkopalveluyhtiöissä ollaan valmiina
Kun myrsky tai muut luonnonvoimat iskevät, kuten esimerkiksi ukkonen tai lumikuormat, ollaan sähköverkkoyhtiöissä valmiina. Alalla onkin sanonta; kun keli kurjistuu niin, että koirat haetaan sisälle, lähtevät sähköverkkoasentajat ulos.
Kaikki sähkönsiirron suurjänniteverkot on rakennettu puuvarmoiksi eli mahdollisesti kaatuvat puut eivät kaadu näille linjoille. Kaikkea keski- ja pienjänniteverkkoa ei ole kansantaloudellisesti järkevää rakentaa 100 prosenttisesti säävarmoiksi.
Sähkönjakelu on rakennettu niin sanottuihin syöttöalueisiin, jonka pituus on haja-asutusalueella muutamasta kymmenestä kilometristä alle sataan kilometriin ja sen piirissä on yleensä muutamasta sadasta tuhanteen asiakasta. Kun tällaiseen syöttöalueeseen tulee vika, esimerkiksi puu kaatuu linjalle, on koko alue ilman sähköä.
Osa laajasta alueesta voi olla myös maakaapeloitua. Varayhteyksillä saatetaan sähköt saada maakaapeloituun osaan nopeammin kuin ilmajohtoverkolla varustettuun osaan. Näillä varayhteyksillä pyritään rajaamaan häiriöalueet mahdollisimman pieniksi ja panostamaan käytettävissä olevat resurssit vika-alueiden korjauksiin.
Tämä takaa sen, että valtaosa koko verkko- tai katkoalueen asiakkaista saadaan palautettua nopeasti toimivan sähkönjakelun piiriin.
Toimivat järjestelmät, osaaminen ja automatiikka
Verkkopalveluyhtiöt ovat panostaneet ja panostavat edelleen sähköverkon toimivuuteen ja häiriöttömyyteen. Sähköverkko tarvitsee toimiakseen myös osaavan henkilöstön, hyvät laitteet ja järjestelmät, toimivan automaation sekä tietoliikenteen.
Kiireisimpienkin hetkien aikana asiakkaita palvellaan tiedolla ja otetaan vastaan usein arvokasta tietoa vikapaikoista. Automaatiolla ja toimivalla tietoliikenteellä vikapaikat pystytään rajaamaan pienelle alueelle, mutta mahdolliset näköhavainnot paikkatietoineen kaatuneista puista tai sähköpylväistä ovat arvokasta lisätietoa, joka nopeuttaa korjaustöitä.
Korjaustöihin maastoon lähdetään heti, kun korjaustöitä voidaan tehdä työturvallisesti. Vikojen korjaus ja linjoille kaatuneiden tai taipuneiden puiden poisto samoin kuin tykkylumien poisto on aina ammattilaisten työtä. Vaikka olisikin tottunut moottorisahan käyttäjä tai muuten innokas auttamaan, ei vikaantuneen sähköverkon lähelle pidä milloinkaan mennä. Siellä on aina vakava sähköiskun riski. Asentajien tullessa paikalle varmistetaan aina, että sähköt ovat varmasti poikki ja muut olosuhteet turvalliset vahinkojen välttämiseksi.
Sähkökatkot ovat investointien ansiosta vähentyneet viime vuosina jo huomattavasti ja investoinnit parannuksiin jatkuvat. Mahdollisuudet sähkökatkoihin säilyvät, mutta niiden todennäköisyys tulee edelleen laskemaan.
Nettiosoitteesta sahkokatkokartta.fi voi aina nähdä onko omalla alueella laajempia sähkökatkoja. Sähkönkatkeamisesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa, mutta jos on paikantanut esimerkiksi sähkölinjalle kaatuneen puun, on siitä hyvä ilmoittaa verkkopalveluyhtiön vikanumeroon.
Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Shutterstock
Kommentit
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!
Pelaa ja voita
Vastaa sähkövisaan tai täytä sähköinen ristikkomme. Visan vastaukset löydät lukemalla tämän uutispohjan juttuja. Uusi visa ja ristikko ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja on avoinna aina noin kaksi kuukautta ilmestymisen jälkeen.
#sähköauto #sähköinen liikenne
Myös raskas liikenne sähköistyy
Samalla kun sähköautojen osuus on kivunnut noin 10 prosenttiin autokannasta, on myös raskas liikenne sähköistymässä. Sähköbussit, sähköpakettiautot, sähkökuorma-autot ja sähkörekat ovat jo osa suomalaista henkilö- ja tavaraliikennettä.