Suomi ja EU etenevät määrätietoisesti kohti hiilineutraaliutta

29.05.2026

Suomen ilmastotyö näkyy jo konkreettisina muutoksina energiantuotannossa ja arjen ratkaisuissa. Energia-ala on ollut keskeisessä roolissa kehityksessä.

Energiateollisuuden ekonomisti Petteri Haverin mukaan suurin muutos on nähty juuri sähköntuotannossa.

- Viimeisen 15 vuoden aikana on tapahtunut merkittävä uudistus sähköjärjestelmässä. Olemme siirtyneet fossiilisista polttoaineista pitkälti uusiutuviin energiamuotoihin, ja ydinvoimaa on lisätty, Haveri kertoo.

EU:n ohjauskeinot vaikuttavat suoraan Suomeen

Brysselissä tehtävät ilmastopäätökset eivät jää etäiseksi sääntelyksi, vaan vaikuttavat
suoraan siihen, millaisia investointeja Suomessa tehdään. Haverin mukaan keskeisin ohjauskeino energiantuotannossa on päästökauppa.

– Päästökauppa on tuonut päästöille hinnan, ja sen ohjaamana on irtauduttu fossiilisista
polttoaineista. Suomessa kehitys on edennyt pitkälti markkinaehtoisesti, ja fossiilisista polttoaineista on luovuttu monin paikoin nopeammin kuin lainsäädäntö edellyttää. Samalla Suomen oma tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on kansainvälisesti
kunnianhimoinen.

– Se on hyvin tavoitteellinen tavoite. Suomessa hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa vuoteen 2035 mennessä.

EU:n 55 prosentin päästövähennystavoitetta Haveri pitää realistisena, mutta muistuttaa, että se ei toteudu ilman lisätoimia.

– Se on ehkä niin sanotusti tekemistä vaille valmis. Lähellä ollaan, mutta toimet pitää myös määrätietoisesti toteuttaa.

Energia-ala päästövähennysten moottorina

Suomi on onnistunut päästövähennyksissä erityisesti energiantuotannossa. Sähköntuotanto
on puhdistunut nopeasti, ja myös kaukolämmössä fossiilisista polttoaineista on irtauduttu pitkälle. Lämmityksen sähköistyminen on viime vuosina kiihtynyt.

Haverin mukaan ratkaisevaa ei ole ollut yksi yksittäinen teknologia, vaan tapa tehdä energiapolitiikkaa.

– On erittäin vaikeaa nimetä vain yhtä yksittäistä muutosta. Kyse on enemmän pragmatismista: energiapaletti on pidetty laajana, hän avaa.

Tuulivoima, ydinvoima, vesivoima ja bioenergia ovat kaikki olleet osa tätä kokonaisuutta.
Samalla on edetty markkinalähtöisesti, mikä on mahdollistanut nopean
muutoksen. Vaikka paljon on jo saavutettu, vaikeammat päästövähennykset ovat
vielä edessä.

– Varmasti helpoin osuus on tehty, mutta vaikein osuus helpottuu koko ajan. Se mitänaikaisemmin pidettiin täysin mahdottomana, alkaa olla hiljalleen toteutettavissan teknologisen kehityksen ansiosta.

Energiamurros näkyy arjessa

Energiamurros näkyy suomalaisen arjessa ennen kaikkea sähkön hinnan vaihteluna.
Kun tuotanto nojaa yhä enemmän uusiutuvaan energiaan, hinnat vaihtelevat aiempaa
enemmän sään mukaan.

– Sähkön hinta vaihtelee sen mukaan, miten uusiutuvaa energiaa on saatavilla. Yhä useampi näkee sen suoraan omassa sähkölaskussaan.

Hintavaihtelusta huolimatta kokonaiskuva on myönteinen.

– Energiajärjestelmä on luotettavuuden kannalta paremmalla tolalla kuin 15 vuotta sitten, Haveri kiteyttää.

Seuraavat suuret päästövähennykset syntyvät erityisesti teollisuudessa. Yksittäiset
investoinnit voivat vähentää päästöjä merkittävästi, kun tuotantoteknologiat muuttuvat. Keskeinen rooli on sähköistymisellä ja vihreällä vedyllä, jotka mahdollistavat teollisuuden uudistumisen ja uuden liiketoiminnan syntymisen. Suurimmat riskit liittyvät Haverin mukaan politiikan ennakoitavuuteen.

– Ilmastotavoitteiden näkökulmasta isoin riski on, että katsotaan liikaa tätä hetkeä ja unohdetaan pitkän aikavälin näkymä. Jos pelisääntöjä muutetaan, investointien edellytykset heikkenevät.

Suomi on kuitenkin hänen mukaansa hyvässä asemassa.

– Meillä Suomessa ollaan hyvässä jamassa ilmastotavoitteiden kannalta. Keskeistä on, ettei muutokselle luoda esteitä lyhytnäköisyydellä, vaan sille annetaan vauhtia, hän päättää.

Teksti: Emmi Ikonen

Kuva: Unsplash ja Energiateollisuus ry