Nuohouksen laiminlyöminen voi johtaa rakennuspaloon

Suomessa syttyi vuonna 2023 541 hormeista ja tulisijoista johtuvaa rakennuspaloa. Syttymissyyt ovat esimerkiksi virheet tulisijan lämmittämisessä, liian pienet suojaetäisyydet tulisijasta syttyviin materiaaleihin sekä laiminlyönnit nuohouksessa ja varomattomuus tuhkan säilytyksessä.

Takkoja lämmitetään mukavuus- ja säästösyistä. On hyvä muistaa, että tulisijat vaativat säännöllistä huoltoa. Vain huoltamalla ne toimivat parhaiten niin turvallisuus- kuin energiatehokkuusnäkökulmasta.

Lain mukaan tulisijojen nuohous on suoritettava vakituisesti asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä vähintään vuosittain ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Jos vapaa-ajan asunto on jatkuvassa, ympärivuotisessa käytössä, on sielläkin hyvä tiivistää nuohoustahtia.

On myös hyvä huomioida, että pitkään, esimerkiksi kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi, on nuohottava ja paloturvallisuus tarkastettava ennen käyttöönottoa. Käyttämätöntä tulisijaa ei tietenkään tarvitse nuohota.

On hyvä antaa nuohoojan varmistaa myös tulisijan kuntoon ja käyttöön liittyvät asiat. Nuohoukseen liittyen on kiinteistön omistajan varmistettava kattoturvatuotteiden kunto, jotta nuohoojan liikkuminen katolla on turvallista.

Ylilämmittäminen lisää riskejä

Jos muuta ohjetta ei ole, kannattaa polttopuut sytyttää tulisijassa päältä ja käytettävien puiden on oltava kuivia. Näillä varmistetaan energiatehokas palaminen ja mahdollisimman pienet päästöt. Polttopuut on hyvä kantaa sisälle päivää tai kahta ennen polttamista, jotta mahdollinen ylimääräinen kosteus ehtii hävitä. Koti ei kuitenkaan ole puuvarasto ja huoneistossa suositellaan säilytettäväksi enintään puoli kuutiota puita.

On hyvä tuntea oma tulisija ja varmistua sen paloturvallisesta ja energiatehokkaasta käyttämisestä. Kylmillään olevan tulisijan lämmitys on aloitettava varovasti. Pitkään kylmillään olleen tulisijan hormi voi olla kostea ja kylmä. Jos tulisijaa ryhdytään lämmittämään liian nopeasti, savu voi työntyä sisälle tai hormi jopa haljeta. Tämä on hyvä muistaa myös keväällä, kun vapaa-ajanasunnolle mennään talvitauon jälkeen.

Yleisen ohjeen mukaan lämmityskerran aikana poltetaan puuta noin 2–3 pesällistä. Tulisijavalmistajan käyttöohjeet kerralla laitettavan puun määrästä kannattaa lukea. Jos ohjeita ei ole, on yleisohjeena, että puuta saa olla maksimissaan puolet pesän koosta kerrallaan. Puiden lisäys tapahtuu vasta sitten, kun edelliset ovat palaneet. Näin vältetään ylimääräistä nokeentumista.

Tulisijan pitkän ja liiallisen lämmittämisen vaarana on savukaasujen ylikuumeneminen ja nouseminen piippuun liian kuumina. Tämä ylikuumeneminen voi johtaa pahimmillaan siihen, että piipun ulkokuoren lämpötila on niin kuuma, että se voi sytyttää esimerkiksi lähellä olevia kattotuolirakenteita palamaan.

Muista piipun läpivientien turvamääräykset

Piippujen läpivienteihin on kiinnitettävä huomiota, jos suunnitelmissa on esimerkiksi rakennuksen yläpohjan eristyksen lisääminen. Eristystyössä on huomioitava eri piipputyyppeihin liittyvät säädösten mukaiset läpivientiratkaisut niin, että ne säilyvät paloturvallisina myös eristystöiden jälkeen. Ammattilaisia tulee käyttää suunnittelusta lopputoteutukseen asti. 

Puu tarvitsee palamiseen aina mukaan myös ilmaa. Perinteisissä arinallisissa tulisijoissa tulipesän alta syötettävällä ensiöilmalla säädetään palamisnopeutta ja tehoa sekä kaasutetaan polttoainetta. Perinteisten tulisijojen luukuissa olevien reikien kautta saatavalla toisioilmalla edistetään näiden kaasujen palamista. Jos kaasutus on liian voimakasta, toisioilma ei riitä hyvään palamiseen. 

Hiillosvaiheessa häkää muodostuu niin kauan, kun tulipesässä on kytevää hiillosta. Mikäli sulkupelti suljetaan liian aikaisin, voi häkäkaasua joutua sisäilmaan ja pahimmillaan aiheuttaa häkämyrkytyksen. Palamisesta jäljelle jäänyt tuhka tulisi sijoittaa aina kannelliseen ja palamattomaan astiaan sekä viedä riittävän pitkälle rakennuksesta. Tuhkalaatikko on tärkeää tyhjentää säännöllisesti, jotta paloilman reitit eivät muutu täynnä olevan tuhkalaatikon vuoksi.

Kiinnitä huomio palamis- ja asuinturvallisuuteen

Omassa kiinteistössä tulee tulisijaa käytettäessä huomioida, että käyttökohteesta löytyy tarvittava määrä palovaroittimia. Palovaroittimia pitää olla vähintään yksi varoitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Myös häkävaroitin olisi suositeltavaa löytyä jokaisesta kiinteistöstä, jossa tulisijoja käytetään. Tulisijan ja piipun lähiympäristö on pidettävä vapaana ylimääräisestä tavarasta, jotta paloriski on mahdollisimman pieni. 

Kodista olisi löydyttävä myös alkusammutusvälineet kuten sammutuspeite ja käsisammutin vahinkotilanteiden varalta. Jokaisen on hyvä opetella ja harjoitella alkusammutustaitoja.

Nuohooja kannattaa tilata kotiin jo näin talvella. Syksyllä odotusajat saattavat venyä pitkiksi ja lämmittäminen viivästyä. Samoin vapaa-ajan asunnoissa kevään lämmityksen aloittaminen saattaa viivästyä, jos tulisija ja piippu eivät ole määräysten mukaisessa kunnossa.
 

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuvat: Nuohousalan keskusliitto
Lähde: Nuohousalan keskusliitto