Miltä näyttää sähköistyvä Suomi?

Suomalaiset käyttävät sähköä kolme kertaa enemmän kuin muiden EU-maiden kansalaiset. Asukasta kohti Suomessa kuluu vuosittain sähköä noin 4000 kilowattituntia. Ruotsalaiset käyttävät lähes yhtä paljon, mutta ranskalaiset puolet vähemmän.

Keskimäärin eurokansalaiset käyttävät sähköä 1600 kilowattituntia vuodessa.

Suomessa on talvisin kylmä, mikä selittää runsasta sähkönkäyttöä. Sähkö on Suomessa myös melko edullista. Tilastojen mukaan suomalainen sähkö oli viime vuonna kolmanneksi halvinta Euroopassa. Lisäksi suomalainen sähkö on puhdasta: 95 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä ei aiheuta ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä.

Lämmitys puhdistuu

Kodit lämpenevät puhtaalla sähköllä edullisemmin kuin ilmastopäästöjä aiheuttavalla kivihiilellä tai maakaasulla. Maakaasulla kotinsa lämmittävä keskieurooppalainen joutuu maksamaan lämmöstään selvästi enemmän kuin suomalainen.

Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 500 000. Kaukolämmitys on kuitenkin selvästi yleisin lämmitystapa Suomessa – noin kolme miljoonaa suomalaista asuu kaukolämmitetyssä kodissa. Mitä tekemistä kaukolämmityksellä on sähköistymisen kanssa?

Vastaus on yksinkertainen: myös kaukolämmitys sähköistyy. Yhä useampi kaukolämpöyhtiö tuottaa kaukolämpöä suuria vedenkeittimiä muistuttavilla sähkökattiloilla. Puhdas sähkö on edullisempi tapa tuottaa lämpöä kuin kivihiilen, maakaasun tai turpeen polttaminen.

Sähkökattiloiden tekniikka on yksinkertaista ja edullista. Kun tuulivoiman ja aurinkovoiman tarjonta kasvaa sähkömarkkinoilla, on lähes nollahintaista sähköä tarjolla yhä useammin. Näinä hetkinä sähkökattilat käynnistyvät ja niillä tuotetaan lämpöä varastoon talven kylmiä hetkiä varten

Nopeasti yleistynyt maalämmitys ja ilmalämpöpumputkin tarvitsevat toimiakseen sähköä.

Liikenne sähköistyy Suomessa. Suurin osa junista liikkuu jo sähkön voimalla.

Kotiin, kouluun ja töihin sähkön voimalla

Liikenne sähköistyy samoista syistä kuin kotien lämmitys. Sähkö on myös liikenteessä puhdas ja edullinen voimanlähde, vaikka sähköllä toimiva henkilöauto on vielä melko kallis hankinta.

Rautatieliikenteessä sähkö on pääasiallinen energialähde – lähes 80 prosenttia pääradoista on jo sähköistetty. Sähköllä toimivat linja-autot yleistyvät kaupunkien joukkoliikenteessä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun busseista puolet toimii sähköllä. Myös sähköllä toimivien taksien lukumäärä kasvaa nopeasti.

Tänä vuonna täyssähköautojen osuus kaikista rekisteröidyistä uusista henkilöautoista oli 40 prosenttia. Autoala ennustaa, että Suomessa on puoli miljoonaa täyssähköautoa vuonna 2030. Sähköautoilun yleistymistä edistää käytettyjen sähköautojen markkinoiden kehittyminen.

Mitä tekee teollisuus?

Teollisuuden sähköistyminen ei näy kotona samalla tavalla kuin liikenteen sähköistyminen. Teollisuudessa sähköistymisen vaikutukset ovat kuitenkin valtavat. Kun puhdas sähkö korvaa päästöjä aiheuttavia raaka-aineita ja valmistusmenetelmiä, syntyvät tavarat ja palvelut entistä halvemmalla. Suomalainen teollisuus pärjää paremmin kansainvälisessä kisassa, kun puhdas sähkö vahvistaa yritysten kilpailukykyä.

Sähkönkäyttö kasvaa väistämättä, kun Suomi sähköistyy. Tällä hetkellä Suomi käyttää vuodessa noin 84 terawattituntia sähköä – sähkönkäyttö kaksinkertaistuu, jos kaikki sähköistymisen visiot toteutuvat. Sähköä tarvitaan todella paljon, jos Suomessa ryhdytään valmistamaan sähköllä vetyä tai jos datakeskuksia rakennetaan runsaasti. Energiatoimialan mielestä tämä ei ole ongelma: uusia voimalaitoksia rakennetaan lisää sitä mukaa, kun sähkön kysyntä kasvaa.

Poliittisesti rauhallinen Suomi, päästötön ja edullinen sähkö sekä hyvin toimiva energiajärjestelmä houkuttelevat ulkomaisia yrityksiä Suomeen. Uudet yritykset työllistävät ja tuottavat veroeuroja valtion kassaan – samalla sähköistyminen kiihtyy entisestään.

Mistä sähkö on peräisin?

Suomalaiset ydinvoimalaitokset tuottavat 37 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä. Tuulivoima on vuosien varrella kirinyt toiseksi suurimmaksi tuotantomuodoksi. Sen osuus on 24 prosenttia. Muita päästöttömiä sähköntuotantomuotoja ovat vesivoima ja biomassojen käyttö.

Suomeen tuodaan sähköä Ruotsista ja Norjasta. Tuontisähkön tuotantomuotoa ei ole helppo jäljittää, mutta se on suurimmaksi osaksi tuotettu vesivoimalla ja tuulivoimalla.

Teksti: Petri Sallinen
Kuvat: Lehtikuva Oyj