Miksi sähkön hinta vaihtelee?

Miksi sähkön hinta vaihtelee?

22.11.2021

Suomalaiset kotitaloudet ovat suojautuneet hyvin sähkön hintavaihteluita vastaan. Kiinteähintainen sähkösopimus on paras keino välttyä yllätyksiltä.

Sähkön hinta heiluu markkinoilla, kuten hinnat heiluvat kaikilla kilpailluilla hyödykemarkkinoilla. Terävät, äkilliset ja voimakkaat hintapiikit sähkömarkkinoilla aiheuttavat kuitenkin huolta ja hämmennystä. Kuinka paljon joudun maksamaan sähköstäni ja riittävätkö rahani sähkölaskujen maksamiseen? Uutisointi on yleensä dramaattisempaa kuin todellisuus. Tämän tietää Energiateollisuus ry:n sähkökauppajohtaja Pekka Salomaa.

– Suurin osa kotitalouksien sähkösopimuksista on sellaisia, että tukkumarkkinoilla tapahtuvat hintaheilahtelut eivät niihin vaikuta.

Yli puolet suomalaisista kotitalouksista hankkii sähkönsä määräaikaisella kiinteähintaisella sopimuksella. Yleisimmin sopimuksen kesto on kaksi vuotta.

– Kiinteähintaisessa sopimuksessa sähkön hinta on nimensä mukaisesti kiinteä esimerkiksi seuraavat kaksi vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että kotitalouden maksaman sähkön hinta ei muutu, vaikka sähkömarkkinoilla tapahtuisi mitä tahansa, Salomaa kertoo.

Kiinteähintainen sopimus antaa turvaa. Silloin sähkönkäyttäjä tietää tarkasti, mitä sähkö maksaa tulevaisuudessa. Kiinteähintaisen sopimuksen voi myös kilpailuttaa.

 

Pörssisähkön hinta vaihtelee

Kotitalous voi ostaa sähköä myös pohjoismaisen sähköpörssin hintavaihteluihin sidotulla sopimuksella. Tässä tapauksessa kaikki sähkömarkkinoilla tapahtuvat hintavaihtelut heijastuvat tunnin tarkkuudelle kotitalouden sähkölaskuun.

– Pörssisähkösopimuksessa sähkön käytöstä aiheutuvien kustannusten erot voivat olla huimia talvikuukausien ja kesäkuukausien välillä. Kun talvella kaikkien suomalaisten sähkönkäyttö kasvaa, voi sähkö maksaa talvella selvästi enemmän kuin kesällä, Salomaa muistuttaa.

Pörssisähkön valitsevan kotitalouden on varauduttava taloudellisesti siihen, että talvikaudella sähköstä maksetaan enemmän. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät tähän aina mukaudu. Vastapainoksi voi kuitenkin syntyä selvää taloudellista hyötyä, jos on mielenkiintoa tarkkailla sähkömarkkinoiden toimintaa.

– Pörssisähkön valitseva saa hintavaihteluista suurimman hyödyn silloin, kun kotiin hankitaan sähkönkäyttöä ohjaavaa automatiikkaa. Automatiikka ohjaa laitteiden toimintaa kalliilta tunneilta halvemmille tunneille tai ilmoittaa, milloin sähkö on erityisen kallista, Salomaa kertoo.

– Esimerkiksi käyttövesivaraajan lämmitys tai sähköauton lataaminen kannattaa tehdä edullisten tuntien aikana.

Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on edullisin tapa ostaa sähköä. Toistaiseksi pörssisähkö ei ole kuitenkaan innostanut suomalaisia kotitalouksia. Vuodenvaihteessa pörssisähkön oli valinnut noin kahdeksan prosenttia suomalaisista.

Kiinteähintaisten sopimusten ja pörssisähkön välimaastossa ovat toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. Noin 40 prosenttia suomalaisista kotitalouksista ostaa sähkönsä toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla.

Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintoja voidaan tarkistaa esimerkiksi neljännesvuosittain. Sähkömarkkinoilla tapahtuneet hintavaihtelut vaikuttavat tällaisiin sopimuksiin viiveellä.

 

Eurooppa on vielä kaukana

Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita ja pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat osa koko Euroopan unionin kattavia markkinoita. Kun toimitaan yhteisillä markkinoilla, vaikuttuvat kaikki markkinatapahtumat myös Suomeen – ainakin teoriassa.

– Tiedotusvälineissä ahkerasti raportoitu maakaasun kallistuminen ei kuitenkaan vaikuta suomalaisten kotitalouksien energialaskuun samalla tavalla kuin Saksassa tai Espanjassa, Salomaa lohduttaa.

Salomaa muistuttaa, että Keski-Euroopassa maakaasun merkitys on hyvin erilainen kuin Suomessa. Maakaasuverkot ulottuvat jokaiseen kotiin: kodit lämmitetään kaasulla ja ruoka valmistetaan kaasuliedellä. Lisäksi voimalaitokset käyttävät suuria määriä maakaasua sähköntuotannossa.

– Maakaasun hintavaihtelut vaikuttavat siis kahdella tavalla keskieurooppalaisen kotitalouden energialaskuun. Suomessa maakaasulla tehdään vain pieniä määriä sähköä, ja Suomessa suurin osa kodeista lämpiää kaukolämmöllä.

 

Hintavaihtelut eivät ole vaarallisia

Sähkön hintavaihtelut yleistyvät ja voimistuvat tulevaisuudessa myös Suomessa. Tähän johtaa tuulivoiman ja ydinvoiman vahva asema suomalaisessa energiapaletissa. Ne ovat luonteeltaan sellaisia sähköntuotantomuotoja, jotka mukautuvat huonosti sähkön kysynnän muutoksiin. Lisäksi tuuli- ja aurinkovoiman käyttö ovat riippuvaisia säätilasta.

– Hintavaihteluiden yleistyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sähkö välttämättä kallistuisi. Voimakkaita hintavaihteluita voi esiintyä, vaikka sähkö olisi keskimäärin halpaa, Salomaa huomauttaa.

Oleellista on kuitenkin se, että halutessaan sähkönkäyttäjät voivat suojautua hintavaihteluita vastaan. Kotitalous voi päättää suojautumisen tasosta valitessaan sähkösopimusta – tai ottaa halutessaan irti kaikki hyödyt pörssisähkön hintavaihteluista.

– Sähkömarkkinoilla kaikki osapuolet suojautuvat tavalla tai toisella sähkön hintavaihteluita vastaan. Suojausta harrastavat sähköä tuottavat voimayhtiöt ja sähköä kotitalouksille myyvät yhtiöt. Kaikki yritykset haluavat välttää riskejä, Salomaa sanoo.

Salomaa muistuttaa, että Suomi on ollut aina sähkömarkkinoilla kehityksen kärjessä. Keski-Euroopalla on vielä tehtävää, jotta saavutettaisiin samanlainen vakaus kuin mikä Pohjoismaissa on.

Suomessa sähköverkkoihin tehdyt investoinnit ovat osaltaan lisänneet vakautta. Sähköä voidaan toimittaa verkkoja pitkin luotettavasti maan jokaiseen kolkkaan. Kun sähköverkot toimivat luotettavasti, eivät ne häiritse markkinoiden toimintaa. Myös tämä pitää hinnat kurissa.

– Pohjois-Ruotsissa sähkö on selvästi halvempaa kuin Etelä-Ruotsissa. Halpa sähkö ei kuitenkaan pääse siirtymään pohjoisesta etelään, koska ruotsalaisessa sähköverkossa on pullonkauloja, Salomaa kertoo.

 

Teksti: Petri Sallinen
Kuvat: Scanstockphoto

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#kilpailut  

Pelaa ja voita

Vastaa sähkövisaan tai täytä sähköinen ristikkomme. Visan vastaukset löydät lukemalla tämän uutispohjan juttuja. Uusi visa ja ristikko ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja on avoinna aina noin kaksi kuukautta ilmestymisen jälkeen.

#vapaalla  

Äänikirjat ovat suositumpia kuin koskaan

Näyttelijä Jukka Pitkänen on huomannut, että busseissa ja junissa ihmiset eivät enää kuuntele kuulokkeistaan musiikkia. He ovat uppoutuneet äänikirjoihin.

#kotona #resepti  

Kuplatee on helmeilevä juoma myös joulunaikaan

Kuplatee, pallerotee tai Bubble Tea. Maailmaa valloittavalla juomalla on monta nimeä. Talviseksi ja joulunajan herkuksi kuplatee muuntuu helposti. Tuunaa tee inkiväärillä, kardemummalla tai vaikkapa glögillä.

Katso myös nämä aihepiirit!

#energiantuotanto #energiapolitiikka #energiatehokkuus #energiavinkki #hyvinvointi #ilmastonmuutos #kaukolämpö #kesämökki #kilpailut #kodinkone #kolumni #kotona #laiteuutuudet #Laskiainen #lämpö #osaaminen #piha #puutarha #resepti #sahkolasku #sähkö #sähköasennukset #sähköhammasharja #sähkönsiirto #sähköverkko #sähkövero #testi #tulevaisuus #turvallisuus #työ #valaistus #vapaalla #verkkopalvelu #viihde-elektroniikka #ystävänpäivä