Hyönteishotelli auttaa pihan pölyttäjiä

Monet kasveille tärkeät pölyttäjähyönteiset ovat vähentyneet. Varsinkin kaupunkiympäristössä todennäköisin syy on lajien luontaisten elinympäristöjen, ravinnon ja pesimäpaikkojen katoaminen.

Luonnontieteellisen museon museomestari, hyönteistutkija Juho Paukkunen muistuttaa, että lajeja, jotka asuvat erityisesti lahopuiden koloissa, voi auttaa rakentamalla hyönteishotellin, jonka ripustaa puuhun tai talon räystään alle. Se kelpaa pesimä- ja talvehtimispaikaksi monille erakkomehiläisille ja petopistiäisille sekä lähes kaikille erakkoampiaislajeille.

Kaikki nämä kuuluvat myrkkypistiäisiin, mutta hieman pelottavien nimien ei kannata antaa johtaa harhaan:

– Lajeista ei ole ihmisille mitään haittaa, vaan päinvastoin hyötyä, koska ne auttavat pölyttämään kasveja. Useimmat myrkkypistiäiset voivat pistää korkeintaan ahdistettuna. Jos ei ole mehiläisille allerginen, pistoskaan ei ole mitenkään vaarallinen.

Hotelli on helppo rakentaa

Hyönteishotellin voi rakentaa kokoamalla onttoja kasvinvarsia – erityisesti järviruoko toimii tarkoitukseen hyvin – tai poraamalla itse reikiä sopivaan puun palaseen. Metodeja voi myös yhdistellä.

– Hotelli kannattaa varustaa erikokoisilla, toisesta päästään umpinaisilla koloilla. Niiden läpimitta voi vaihdella kolmesta kymmeneen milliin ja syvyyden pitäisi olla vähintään kymmenen kertaa suurempi kuin leveyden. Suuaukkojen olisi hyvä olla mahdollisimman sileitä, jotta hyönteiset eivät riko niissä siipiään. Hyönteiset vierastavat tuoreen havupuun pihkan tuoksua, mutta jo hieman vanhempi havupuu käy hyvin rakennusmateriaaliksi, Paukkunen kertoo. Hän lisää, että eniten asukkaita voi odottaa halkaisijaltaan 6–8-millisiin koloihin.

Hotelli kannattaa sijoittaa puolivarjoiseen paikkaan, ripustajan rinnan korkeudelle. Kunnon majoituspaikassa on tietenkin katto tai se on suojattava jotenkin muuten sateelta. Suurimmassa suosiossa ovat residenssit, joiden asukkaat saavat nauttia idästä tai kaakosta nousevasta aamuauringosta, mutta muutkin ilmansuunnat käyvät hyvin, ehkä pohjoista lukuun ottamatta.

Kultapistiäinen (ylh.) ja erakkoampiainen tulevat juttuun, mutta eivät turhia sosieteeraa.

Asuuko presidenttisviitissä superpölyttäjä?

Kesällä hyönteishotellissa riittää kuhinaa. Aikuiset erakkomehiläiset tarvitsevat omaksi ravinnokseen mettä ja naaraat keräävät siitepölyä hotellissa majailevan jälkikasvun ravinnoksi.

Kuten tunnettua, mehiläiset ovat tehokkaita pölyttäjiä. Kun mehiläinen vierailee vaikkapa marjapensaan kukassa, siihen tarttuvat siitepölyhiukkaset kulkeutuvat kukasta toiseen ja heteestä emille. Hedelmöittymisessä syntyy siemen, jonka ympärille kehittyy marja. Mitä paremmin pölytys onnistuu, sitä runsaampi on marjapensaiden sato.

Etelä-Suomeen on levinnyt viime vuosina myös varsinainen superpörrääjä, rusomuurarimehiläinen, joka viihtyy hyvin hyönteishotelleissa.

– Rusomuurarimehiläisellä on takaruumissaan vatsaharja, mikä kerää ja levittää tehokkaasti siitepölyä. Ulkomailla lajia käytetään pölyttäjänä hedelmäviljelmillä.

Rusomuurarimehiläiset etsivät pesäpaikkojaan jo varsin aikaisin, jopa huhti-toukokuun vaihteessa.

Rusomuurarimehiläinen on superpölyttäjä.

Huomioita myös ravintolan ruokalistaan

Hyvä hotellinpitäjä huolehtii tietenkin myös siitä, että kun vieraat lennähtelevät ympäriinsä, niin tarjolla on riittävästi virvokkeita ja syötävää.

Pölyttäjähyönteisiä voi osaltaan auttaa varmistamalla, että pihalta löytyy mettä ja siitepölyä tuottavia kasveja ja kukkia. Pitkälle jalostetut kukat, joissa on terälehtiä monessa kerroksessa, eivät tuota välttämättä lainkaan mettä.

– Paljon mettä tuottavia lajeja ovat esimerkiksi erilaiset niittykukat, karhunputken kaltaiset sarjaiskukkakasvit, keltanot, ohdakkeet ja vadelma.

Erakkomehiläisten lisäksi myös aikuiset petopistiäiset ja erakkoampiaiset nauttivat ravinnokseen pääasiallisesti kukkien mettä. Petopistäisten ja erakkoampiaisten toukat ovat lihansyöjiä. Ne popsivat erityisesti pieniä toukkia, kärpäsiä, kirvoja ja kaskaita ja auttavat näin osaltaan puutarhan tuholaistorjunnassa.

Hyönteishotellin asukkaat tulevat pääsääntöisesti hyvin toimeen keskenään. Erakkomehiläiset tai erakkoampiaiset eivät nimensä mukaisesti turhia seurustele ja sosieteeraa, eivät edes omaa lajia edustavien hotellivieraiden kanssa, vaan keskittyvät omiin asioihinsa.

Joku voi ajatella, että sehän on hotellielämää juuri suomalaiseen makuun.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Esa Sojamo