Äänikirjat ovat suositumpia kuin koskaan
19.11.2021
Näyttelijä Jukka Pitkänen on huomannut, että busseissa ja junissa ihmiset eivät enää kuuntele kuulokkeistaan musiikkia. He ovat uppoutuneet äänikirjoihin.
Suomen ehkä suosituimmalla äänikirjojen lukijalla on pitänyt kiirettä.
– Luen vuosittain noin 50 äänikirjaa. Kerrallaan äänitysstudiolla menee neljä tuntia. Kyllä se ihan työstä käy, Jukka Pitkänen kertoo.
Hän on antanut äänensä muun muassa monille Jo Nesbøn, Ken Follettin, Joel Dickerin, Ilkka Remeksen ja Esa Sirenin kirjoille. Miehen repertuaari ulottuu dekkareista kaunokirjallisuuteen, tiedeteksteistä lastenkirjoihin.
Mutta onko kukaan vielä vaikkapa lähikaupassa ihmetellyt, että mitä Nesbøn dekkareista tuttu rikostutkija Harry Hole tekee täällä?
– No, ei. Puhelimessa ääneni on kyllä tunnistettu, Pitkänen naurahtaa.
Ihmisillä on tarinoiden kaipuu
Storytelin ja BookBeatin kaltaiset palvelut ovat tuoneet äänikirjat helposti kaikkien ulottuville. Moni on huomannut, että tarinoihin voi heittäytyä myös keskellä arkisia askareita, vaikkapa tiskauksen lomassa.
– Kaikilla ei ole ehkä aikaa lukea. Mutta tarinoiden kaipuu on olemassa, Pitkänen miettii.
Myös pandemia on lisännyt äänikirjojen suosiota. Kun monet harrastukset keskeytettiin ja jopa kirjastot suljettiin, niin äänikirjat eivät menneet tauolle.
– Menen äänitysstudioon aina mielelläni, Jukka Pitkänen toteaa.
Äänikirja tulee lähelle
Parhaimmillaan äänikirja tulee hyvin lähelle kuulijaa. Hän saattaa tuntea, että lukija lukee kirjaa juuri hänelle.
– Korvalaput päässä on yksin sen äänen kanssa, tilanne on varsin intiimi, Pitkänen miettii.
Hän kuvailee omaa lukutyyliään kertovaksi.
– Pyrin siihen, että tarjoilen lukijalle ikään kuin ensi käden tietoa. En pyri eri hahmoja kauheasti esittämään, paitsi ehkä lasten satukirjoissa.
Suomessa äänikirjoissa suositaan yleisestikin tiettyä vähäeleisyyttä. Anglosaksisissa maissa äänikirjoja saatetaan näytellä enemmän ja kirjan eri hahmoilla voi olla esimerkiksi eri lukijat. Tällöin lopputulos lähestyy jo kuunnelmaa.
Sitten äänikirjassa on tietenkin vielä se jokin spesiaali, lukijan oma persoonallinen ääni. Pitkäsen ääntä on kuvailtu pehmeäksi ja miellyttäväksi.
– En minä äänelleni oikeastaan mitään voi. Mutta kirjan aihe ja kieli vaikuttavat muuten luentaan, kyse on rytmistä ja sävystä eri materiaalien ja henkilöhahmojen kanssa. Äänenkäytön variointi on kuitenkin aika hienovaraista. Ihan äänen kestämisen takia on koetettava pysyä omassa rennossa tavassa.
Parasta työssä on hyvät kirjat
Jukka Pitkänen kertoo, että parasta hänen työssään ovat – luonnollisesti – hyvät kirjat.
– Itse pidän eniten kaunokirjallisuudesta: hyvästä ja haastavasta kielestä, mielenkiintoisesta aiheesta ja kunnollisesta henkilökuvauksesta. Mutta tietokirjallisuuttakin on kiva lukea. Opin taannoin paljon esimerkiksi avaruuden mustista aukoista, kun luin ääneen asiaa käsittelevän kirjan.
Äänikirjoja tehdään nykyään niin paljon, että Pitkänen ei ehdi lukea itse kirjaa etukäteen, vaan hän lukee sitä ääneen suoriltaan, tietämättä vaikkapa dekkarin loppuratkaisua.
– Menen äänitysstudioon aina mielelläni. En nyt ehkä aina odota malttamattomasti töiden alkua ja mieti vapaa-ajalla, miten kirjan tarina jatkuu, mutta kuitenkin…
Hän mainitsee, että ääneenlukijaansa on tehnyt vaikutuksen esimerkiksi Richard Powersin Pulitzer-palkittu suurromaani Ikipuut, joka kertoo ihmisistä, puista, luonnon ihmeistä ja nykyisen elämäntapamme kustannuksista.
– Jatkossa olisi kiva lukea enemmän ääneen myös novelleja, vaikkapa Tšehovia. Novelleista tehdään vielä aika vähän äänikirjoja, vaikka ne sopisivat siihen hyvin pituutensakin puolesta, Pitkänen miettii.
Kirjoja kannattaa lukea ääneen myös itseAivan erityisen tärkeää on, että vanhemmat lukevat lapsille. Mutta aikuiset voivat tietenkin lukea ääneen myös muille aikuisille. Kehittämis- ja viestintäpäällikkö Emmi Jäkkö Lukukeskuksesta muistuttaa, että vauvan ensimmäinen vuosi on kielenkehityksen kannalta erittäin tärkeä. – Kun lapselle luetaan pienestä lähtien ääneen, se auttaa häntä kasvamaan äidinkielen asiantuntijaksi. Aivan olennaisen tärkeää on myös lukemistapahtuman vuorovaikutus ja yhteisen ajan hyvät vaikutukset perhedynamiikkaan. Pieni lapsi ei opi äänikirjoja kuuntelemalla vaan vuorovaikutuksessa lukijan kanssa. Tutkimusten mukaan ääneen lukeminen esimerkiksi monipuolistaa lapsen sanavarastoa. Erään Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan lapset, joille on luettu pienenä ovat ikätoveriensa mielestä muita oikeudenmukaisempia ja reilumpia. – Selitys on siinä, että tällaiset lapset kykenevät usein muita paremmin ilmaisemaan itseään sanoilla – heidän ei tarvitse ilmaista itseään fyysisesti. Kun lapselle luetaan pienenä ääneen, hänellä on myös kouluun mennessä muita lapsia parempi kyky asettua kirjan ääreen. Myös esimerkiksi lukemaan opettelevalle tai oppineelle lapselle kannattaa lukea ääneen: – Kun lapselle on luettu pienenä ääneen vaikkapa Harry Pottereita, hän saattaa hieman turhautua aluksi, kun oma lukutaito ei vielä riitä ihan vastaaviin teoksiin. Lapsen lukuharrastuksen ylläpidossa voi auttaa, jos vanhemmat lukevat hänelle siinä vaiheessa ääneen vaativampia kirjoja, Minkään ikäinen lapsi – tai aikuinen – ei ole tietenkään liian vanha, jotta hänelle ei kannattaisi lukea ääneen. Jäköllä on parisuhdevinkkikin. – Puolisojen kannattaisi lukea toisilleen ääneen. Se luo yhteisyyttä ja tarjoaa uusia hyviä keskusteluaiheita. Ääneen lukemisen merkitys korostuu taas ikäihmisten kohdalla, jos henkilön oma lukukyky heikentyy. |
Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Shutterstock ja BookBeat
Kommentit
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!
#osaaminen #sähkö #tulevaisuus #työ
Uratarina: Energia-ala kiehtoo insinöörimieltä
Veli-Petteri Liedes suunnisti energia-alalle jo opiskeluaikana, ja matka jatkuu. Ala muuttuu valtavaa vauhtia ja tarjoaa erittäin mielenkiintoisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia energiamurroksen ytimessä.
Pelaa ja voita
Vastaa sähkövisaan tai täytä sähköinen ristikkomme. Visan vastaukset löydät lukemalla tämän uutispohjan juttuja. Uusi visa ja ristikko ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja on avoinna aina noin kaksi kuukautta ilmestymisen jälkeen.
#sähköinen liikenne #vapaalla #ympäristö
Junalla Eurooppaan
Junamatkailu on luonteva ja ympäristöystävällinen tapa liikkua Euroopassa. Sunna Kokkonen matkustaa säännöllisesti maata pitkin Lapista Keski-Eurooppaan ja takaisin.