Lämmityksessä mahdollisuus säästöön

Varsinkin vanhemmassa asuinkiinteistökannassa on helppo löytää mahdollisuuksia säästöihin ja energiatehokkuus korjauksiin. Energiatehokkuus investoinnin kannattavat aina, vaikka lämpö tuotettaisiin ympäristöystävällisestikin, sillä säästö näkyy selvästi myös kustannuksissa. Jos vertaillaan asumisen ja yksityisautoilun päästöjä, ovat yksityisautoilun päästöt alle puolet asumisen päästöistä. Rakennusten lämmitys vie 27 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta.

Asumisen päästöt ovat pudonneet, mutta se johtuu pääosin sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen vähenemisestä, energia-alan investointien ansiosta. Nämä päästövähennykset myös jatkuvat, kun esimerkiksi kaukolämmön tuotantotavat kehittyvät ja esimerkiksi teollisuuden ja asumisen hukkalämpöjä valjastetaan entistä enemmän hyötykäyttöön.

 

Investointi asuinrakennuksiin kannattaa

Vaikka energiantuotanto puhdistuu, ovat asuinrakennusten energiainvestoinnit kannattavia. Uudet talot varustetaan lämmön talteenottojärjestelmällä, joka pudottaa sekä päästöjä että kustannuksia. Meillä on kuitenkin esimerkiksi noin 36000 vanhan kerrostalon rakennuskanta, jossa lämmön talteenottojärjestelmää ei ole ja niiden lämpö menee pääosin harakoille. Näiden lisäksi on lukuisa määrä rivi- ja omakotitaloja, joista löytyy runsaasti säästöpotentiaalia.

Esimerkiksi Ruotsissa ovat poistoilmalämpöpumput huomattavasti yleisemmässä käytössä kuin meillä. Tarjolla on älyohjaukseen perustuvia, vanhoihin taloihin sopivia ratkaisuja, joilla asuinnoissa käytetyn energian saa kierrätettyä uudelleen lämmitykseen. Ennen lämmitysinvestointien aloittamista kannattaa olla yhteydessä omaan lämpöyhtiöön, mahdollisimman hyvän kokonaisuuden aikaansaamiseksi.

On hyvä muistaa, etteivät poistoilmalämpöpumput ole ainoa ratkaisu. Talon energiatehokkuutta kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja miettiä myös millaisiin tuloksiin päästään lämpöeristystä, ikkunoita ja ovia parantamalla. Lämpöä ei kannata päästää karkuun rakenteiden läpi. Energiatehokas kiinteistökanta on kaikkien etu. Energiatehokkaat rakennukset vähentävät energian tarvetta myös kesäkuumalla, kun asunnoissa kaivataan viilennystä.

 

100 miljoonan energia-avustus paketista tukea

Valtio voi kustantaa jopa puolet energiaremontista. 100 miljoonan euron energia-avustuspaketti otettiin käyttöön vuoden tämän vuoden alusta. Hallitus haluaa kannustaa investoimaan energiatehokkuuteen ja vähentämään ilmastopäästöjä.

Energia-avustusta on nyt tarjolla vuoden 2022 loppuun. Tänä vuonna avustuksiin on varattu 20 miljoonaa euroa ja vuosina 2021 ja 2022, molempina 40 miljoonaa euroa. Avustuksen myöntää Asumisen ja rakentamisen kehityskeskus ARA ja sitä on saatavana jo viime vuonna toteutuneisiin suunnittelukustannuksiin ja tämän vuoden alusta toteutuneisiin korjauskustannuksiin. Kannattaakin tarkastaa onko käynnissä oleva remontti oikeutettu avustukseen. Avustukset sopivat niin sähkö- kuin kaukolämmitteisiin taloihin.

Avustus on tarkoitettu myös kaikenkokoisille asuintaloille, kerros- ja rivitaloista omakoti- ja paritaloihin. Avustuksen lähtökohtana on energiatehokkuuden paraneminen kerros- ja rivitaloissa vähintään 20 prosenttia sekä omakoti- ja paritaloissa vähintään 30 prosenttia enemmän kuin nykysäännökset vaativat. Suurimmillaan avustus voi olla jopa 50 prosenttia hyväksytyistä ka toteutuneista kustannuksista. Mukaan hyväksytään kaikki korjaushankkeen kustannukset, myös suunnittelukustannukset.

 

Energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin

Avustusta voi saada yleisesti energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin, kuten esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen, rakennuksen eristeiden parantamiseen ja energian käytön kysyntäjoustoa parantaviin ratkaisuihin.

Avustuksen ehtona olevan energiatehokkuuden parantaminen saattaa vaatia useita toimenpiteitä. Siksi kannattaa panostaa suunnitteluun ja hyödyntää valtion tarjoama avustus. Tuen ansiosta remontin takaisin maksuaika saadaan lyhemmäksi. Pääasia on kuitenkin päästöjen väheneminen, asuinmukavuuden lisääntyminen ja energialaskun pieneneminen.
 

KATSO OHJEET AVUSTUKSEN HAKEMISEEN TÄÄLTÄ!

 

Lämmityksestä lyhyesti

– 27 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta kuluu rakennusten lämmittämiseen

– Energian loppukulutuksesta 20 prosenttia kuluu asuinrakennuksissa ja siitä 66 prosenttia käytetään tilojen lämmittämiseen. Merkittävä osa kuluu lämpimään käyttöveteen, josta löytyy myös merkittäviä säästökohteita.

– Kaukolämpö on Suomen ylivoimaisesti suosituin lämmitystapa.

 

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä